Tikulla silmään...Ja Takulla tukkaan? Tikustako asiaa?

Joskus vuosia sitten luin haastattelua jossa kirjailija Eeva Joenpelto kertoi tavastaan kirjoittaa romaaninsa. Hän kertoi että ensimmäinen asia on valita teoksen nimi.  Kun katsoo hänen kirjojensa nimiä, tämä on helppo uskoa.  Nimet ovat melkein kuin runoutta. Kirjailija kertoi myös olevansa varsin säntillinen ihminen; hän istui kirjoittamaan aamusta ja jatkoi useita tunteja. Kaukana siitä boheemikirjailijan imagosta mitä monet suomalaiset mieskirjailijat ovat ylläpitäneet.

Toki Joenpellolla oli aihe valmiina. Nimi ilmeisesti vain antoi ikäänkuin ponnahduslaudan kerronnalle.
Tämä mielessäni mietin voisinko viedä jutun astetta pitemmälle: keksiä aiheen ja alkaa kirjoittaa. Tehdä kirjaimellissti tikusta asiaa. Olen joskus yöllä unta odotellessa miettinyt, pystyisinkö pitämään ex tempore -puheen jos minulle annattaisiin sana, aihe, ja käskettäisiin puhumaan vaikkapa kymmenen minuuttia. Uskoisin että pystyisin. Poliitikkoainesta, ehkä? "Ajatus katkeaa mutta puhe ei".

Katsotaanpa. Tikku. Mikä on tikku? Puinen, ohut esine. Tikkunekku, tulitikku,  jäätelötikku. Mutta myös:  muistitikku, tikkuviina.
Lapsena tikkunekku ja jäätelötikku ovat tutuimmat, tupakoitsija (hyi hyi! paha tapa!)  käyttää luultavimmin sytytintä mutta tulen tekoon ja kynttilöiden sytyttämiseen tarvitaan tulitikkua. Tikkuviinaksi on joskus sanottu tietyntyyppistä viinaa eli sulfiittispriitä. Tietokoneen käyttäjille taas muistitikku eli memory stick on tuttu asia.
Sanonta tikulla silmään joka vanhoja muistaa ilmeisesti ehdottaa meitä unohtamaan joskus aikoja sitten kohtaamamme vääryyden tai epäoikeudenmukaisuuden. En kuitenkaan kehottaisi ryhtymään oman käden oikeudella toteuttamaan sanontaa. Seurauksena voi olla oikeusjuttu.

Sanonnoissa on usein ns. vinha perä. Mutta millainen on vinha?  Mitä on hölynpöly ja miten se eroaa vaikkapa tavallisesta huonepölystä?  Missä on umpimähkä? Kuulostaa ihan joltakin sisäelimeltä.  Jos joku katoaa Huitsin Nevadaan niin onko hän mennyt USA:han? Lähti ehkä päätäpahkaa? Tai mahdollisesti summamutikassa.

Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, ne hämmästyttää kummastuttaa paitsi sitä pientä kulkijaa niin myös hitaasti (?) mahdollisesti (?!) dementoituvaa.  Hm...näyttää siltä että ei tästä mitään tule. Nytkään. Parempi kuin sanon että Son moro. Jatketaan asiattomuuksia vaikka siellä feisbukin eli naamakirjan puolella.