Muuttuvat laulut

Muuttuvat laulut vuosien mennen
 Aika pois paljonkin vie
 Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan voi viedä huomispäivän tie


Näin lauloi hyvin usein Yleisradion ohjelmissa 60-luvulla  ja vielä myöhemminkin (neuvosto)virolainen  George Ots.

Ots oli hyvin suosittu Suomessa. Saarenmaan valssi (1957), Uudelleen jos luokses tulla voisin (1968) Muuttuvat laulut ((1969), Moskovan valot (1972).
Hänelle myönnettiin vuonna 1956 Neuvosto-Viron, vuonna 1960 Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimi, Leninin kunniamerkki  1970. 

Viron itsenäistyttyä jotkut virolaiset uskoivat Otsin olleen maanpetturi.  On jopa väitetty hänen olleen KGB:n agentti.

Suomessa Georg Ots oli jonkinlainen YYA-symboli. Neuvostoliitto oli jotakin, jonka kanssa piti elää. Mies oli laulaja, ei ihminen, joka olisi taistellut maansa itsenäisyyden puolesta. Suomi oli onnistunut pysymään itsenäisenä. Viro ei näin onnekas ollut. Siihen piti sopeutua.

Saksa jakautui kahtia Toisen Maaimansodan jälkeen. Neuvostoliiton miehittämästä vyöhykkeestä tuli ns. Itä-Saksa.  Itäisen Saksan puolelle jäänyt Berliini jakautui myös kahtia. Länsi-Berliini oli osa Saksan Liittotasavaltaa.  
Amerikkalaisten avulla läntinen Saksa pääsi jaloilleen.  Itäinen pysyi köyhänä.  Monet  halusivat muuttaa länteen.  Kommunistien komento ei miellyttänyt.


13. elokuuta 1961 n. 40 000 Itä-Saksan kansallisen kansanarmeijan sotilasta, poliisia ja työläistä sulki Länsi-Berliiniin johtavat tiet ja kadut. Ensin kaupungin jako tehtiin piikkilangalla, mutta pari päivää myöhemmin ryhdyttiin rakentamaan muuria betoniharkoista. Itä-Saksan viranomaisten mukaan muuri oli ”antifasistinen suojavalli” (antifaschistischer Schutzwall).

  Marraskuun yhdeksättä päivää vuonna 1989 pidetään muurin murtumispäivänä.

 Saksan jälleenyhdistyminen ( Deutsche Wiedervereinigung) tapahtui 3. lokakuuta 1990, kun Saksan demokraattisen tasavallan (Itä-Saksa, DDR) osavaltiot liittyivät Saksan liittotasavaltaan (Länsi-Saksa).

Kylmän sodan aikana urheilulla oli suuri propagandamerkitys. DDR:n urheilijat nousivat useassa lajissa maailman huipulle. Saksan yhdistymisen jälkeen monia  entisiä itäsaksalaisia urheilijoita arvosteltiin luopioiksi, kommunistisen puolueen
marioneteiksi. Toisaalta, itäsaksalainen, moninkertainen olympia-  ja MM-voittaja  Katarina Witt on ollut erittäin suosittu kaikkialla lännessä, hänet on äänestetty muun muassa vuosisadan suosituimmaksi naistaitoluistelijaksi.


Laulut ovat muuttuneet. Samoin aika.  Viron halukkuus amerikkalaisten kainaloon (NATO)  on ymmärrettävä.  Suomi ei sitä tarvitse. Suomen tulevaisuus Venäjän naapurina perustuu hyviin naapurisuhteisiin.  Tänäkin päivänä.

Kylmän sodan asemalinjat ovat muuttuneet. Silti, tämän päivän  maailmassa on ongelmia, ehkä suurempia kuin koskaan ennen.

"Onko niin: on paras eessä päin
 Toivon näin mä mielessäin 
Vai onko niin: tie ei vie huomiseen
 Kaikki jää vain ennalleen..." 

Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen  ajatus:  Saarnaajan kirjan lause ”niin on aina ollut, niin on aina oleva"  ei ole vain kirjailijan pessimismiä. Ihminen ei tunnu koskaan oppivan mitään. 












 

Voiko itsenäisyytta syödä tai juoda?

Tunnen useita  ihmisiä, jotka eivät arvosta urheilua.
Kuusikymmentäluvulla monet (erityisesti kirjailijat)  pitivät urheilijoita  vain  tyhminä lihaskimppuina. 

Seitsemänkymmentäluvulla taas monet maat kuten Neuvostoliitto ja DDR (eli "Itä-Saksa") käyttivät urheilua ja urheilijoita kylmän sodan välineenä. Maiden mahtavan menestyksen oli tarkoitus osoittaa sosialismin olevan se lopullinen voittaja.
 Kylmän sodan klassikoihin kuuluvat Kanadan ja Neuvostoliiton ottelut ja USA:n voitto jääkiekossa  olympiakisoissa Lake Placidissa 1980.


Monet ihmiset kautta aikain ovat sanoneet, ettei politiikkaa pidä sekoittaa urheiluun. 

No sehän on sekoitettu urheiluun kautta aikain.

Berliinin kesäolympialaiset  1936 järjestettiin  Saksassa, vaikka natsismin uhka oli jo ilmassa.  Valtakunnankansleri, diktaattori Hitler mm.  kieltäytyi kättelemästä mustaa voittajaa, Jesse Owensia. Joka voitti neljä kultamitalia kisoissa, jonka tarkoitus oli osoittaa arjalaisen rodun ylivertaisuus.
 Presidentti Franklin D. Roosevelt ei lähettänyt Owensille  onnittelusähkettä. Musta mies ei sitä ansainnut?

Esimerkkejä voidaan löytää vaikka kuinka paljon.  Moskovan olympiakisat 1980.  USA ja monet muut maat boikotoivat kisoja.

Mikä sai minut ajattelemaan urheilua ja politiikkaa?  
Katselin Espanjan Copa del Rey -ottelua.  UD Almería pelasi Gimnastic de Tarragona -joukkuetta vastaan.  Almería on ajoittain pelannut Espanjan korkeimmalla tasolla. Mutta niin on Tarragonakin. Ja Gimnastic de Tarragona on ensimmäinen joukkue, joka on voittanut mahtavan Real Madridin niiden kotistadionilla vuonna 1948.  Kenraali Francon aikana (jonka suosikki RM oli) oli vaikea voittaa "los blancos" -joukkuetta...

Juuri nyt Kataloniassa on meneillään hyvin voimakas kampanja, jonka tarkoituksena on erota Espanjasta ja liittyä itsenäisenä maana Euroopan unioniin.  FC Barcelona on usein nähty tämän symbolina. 

Olen FC Barcelonan fan. En kuitenkaan näe mitään syytä, miksi Katalonian pitäisi erota Espanjasta. Eroaminen tarkoittaisi mm.  poliisin, armeijan, virkamiesten uudelleenjärjestämistä ja -palkkaamista.  Samasta syystä esim. australialaiset ovat yhä nimellisesti Englannin kuningattaren alamaisia. Muutos kun  tulisi liian kalliiksi.  "Itsenäisyyttä" ei voi syödä, ei  juoda.  Kun ihmisillä jo ovat  kaikki oikeudet, vapaudet, oma kieli. Kulttuuri. Tavat.  Mitä puuttuu?

Itsenäisyys?  Onko vain niin innostavaa heiluttaa "omaa lippua"?  

En minä tiedä. Kun elin elämäni 50 ensimmäistä vuotta itsenäisessä Suomessa.  Jonka itsenäisyyden puolesta mm. oma isäni taisteli. Ja jolle olen tästä kiitollinen.