Näytetään tekstit, joissa on tunniste Halla-aho Jussi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Halla-aho Jussi. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 2. syyskuuta 2018

Oikeus maahan.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho
on sitä mieltä, että vain valkoihoisilla suomalaisilla on oikeus sosiaaliturvaan ja  ylipäänsä mihinkään oikeuksiin Suomessa. 

Katsellaanpa tilannetta maailmanlaajuisesti. Onko vain Amerikan
alkuperäisväestöllä oikeus sosiaaliturvaan USA:ssa? Ja Latinalaisessa Amerikassa?

Entä alkuperäisväestö Australiassa ja Uudessa  Seelannissa?  Afrikassa?

Ei toki. Nehän ovat sivistymätöntä roskasakkia.

Samaan tapaan, kuin arabimaista ja muualta  Suomeen tulevat "maahantunkeutujat".  

Unohdetaanko  pois, että ns. sivistys alkoi Mesopotamiassa.  

Onko tämä jotakin, mitä akateemisesti sivistynyt herra puoluejohtaja ei tiedä? Ei tietenkään. Toki hän historiaa tuntee.

Hän vain haluaa johtaa ihmisiä harhaan. Miksiköhän?

maanantai 13. elokuuta 2018

Vanha vihreä?

Viime aikoina on Suomessa mieliä kuohuttanut vihreän puolueen edustajan käytös lennolla.

Poliittisen kartan mukaan teko on ollut törkeä osoitus asettumisesta lain yläpuolelle. " Oikeusvaltiossa viranomaiset tulkitsevat ja panevat täytäntöön eduskunnan säätämiä lakeja. On oikeusvaltion kannalta sietämätöntä, jos jotkin ryhmittymät nostavat itsensä lakien yläpuolelle ja katsovat oikeudekseen valita, mitä lakeja, viranomaispäätöksiä tai tuomioistuimen ratkaisuja ne kunnioittavat, Halla-Aho kommentoi Suomen Uutisille."

Toisille on tullut mieleen tapaus 50-luvulta  Rosa Parks
on monille symboli afrikkalais-amerikkalaisen kansalaisoikeusliikkeen "äitihahmona".

 Nelson Mandela
oli mm. Britannian pääministerin Margaret Thatcherin mielestä pelkkä terroristi.  Vuosikymmenien vankeuden jälkeen miehestä tuli Etelä-Afrikan presidentti maan ensimmäisten vapaiden vaalien jälkeen.

Olen lukenut aiheesta kolumnin, jonka allekirjoitan täysin. Aina en kirjoittajan (Rysky Riiheläinen) kanssa ole samaa mieltä, mutta tämä on täyttä asiaa.

Erityisesti kaupallisilla tv-kanavilla on usein tapana lopettaa joskus rankka uutisilta "kevennyksellä".

Sallittakoon se myös minulle.
"Viejo verde" espanjassa tarkoittaa sananmukaisesti  "vanhaa vihreää". 
Olen ehkä punavihreä (mikä monelle on haukkumasana pahimmasta päästä), ja siksi tuo nimitys sopisi minulle.
Viejo verde  on dirty old man englanniksi.
Suomalaista sanontaa en tunne.  Likainen vanha mies?  

En tunnusta. Käyn suihkussa tarpeen mukaan, enkä yritä lähennellä alaikäisiä sen enempää kuin varttuneempiakaan.

Politiikka kyllä kiinnostaa. Ja ihmisoikeudet. Siinä mielessä olen ylpeä punavihreydestäni. 



 


perjantai 30. lokakuuta 2015

Yksi lensi yli käenpesän.




"En hyväksy mielipidettänne, mutta tulen kuolemaani saakka puolustamaan teidän oikeuttanne ilmaista se." -Evelyn Beatrice Hall  Voltairen elämäkerrassa.


En osaa kuvitella henkilöä, jonka poliittinen linja olisi kauempana omastani kuin Perussuomalaisten Sebastian Tynkkysellä.  No, ehkä Halla-ahoa lukuunottamatta.

Yllä lainaan tunnettua sanontaa. Näin ajattelen.

 Kun katselin Tynkkysen  tekemän videon, voin vain kuvitella  mitä nuori mies tuntee.  Tulleensa petetyksi. 

Tokihan mies on äärioikeistolainen. "Maahanmuuttokriittinen" eli suomeksi lähinä rasisti.

Hän edustaa puoluetta, joka nousi suureksi näitä mielipiteitä levittämällä.

Viimeiset gallupit kertovat puolueen kannatuksen romahtaneen.

Minun pitäisi siis olla tyytyväinen?  
Toki olenkin.

 Perussuomalaiset ovat myyneet kaikki ideansa. Kääntäneet takkinsa.  Vain koska valta ja asema hallituksessa kiinnostaa.

Puolueen kolmas puoluesihteeri (Tynkkynen)  ei ole tyytyväinen. Koska puolueen sisällä käydään rumaa peliä. Painostetaan,  juonitellaan.  Hänet erotettiin lähettämällä e-maili!

Sanotaan että politiikka on rumaa peliä. Ja sitähän  se usein on. 

Voi olla, että Tynkkynen on hajoittamassa puoluetta.  Ja siihen monet varmasti ovat tyytyväisiä.   

Kai minunkin pitäisi? 


sunnuntai 16. elokuuta 2015

MIKSI VIHAAN PERSUJA (?) eli sitäkö saa mitä tilaa...





Ylläolevan otsikon voi kirjoittaa sekä kysymysmerkin kanssa että ilman.

Ilman kysymysmerkkiä se merkitsisi, että myönnän näin olevan, ja (mahdollisesti) haluan selvittää  miksi. 

Kukaan (ilmeinen tai selkeästi) perussuomalaisten kannattaja/äänestäjä ei ole minulle tuota kysymystä esittänyt. Ilmeisesti siksi, että heidän mielestään vastaus on selvä: olen vihervassari. Se riittää.  Yllättävää kyllä, minulta on kysynyt pikemminkin liberaalia maailmankatsomusta edustava ihminen, mihin "persuvihani perustuu"!  Ja toisaalta, perussuomalaisten kannattaja ihmetteli joskus "miten kenestäkään voi tulla vihervassari?!"  Tarkoittaen ilmeisesti minua.

Perussuomalaisten ja heidän kannattajiensa/äänestäjien sanastossa vihervassari on lähestulkoon jokainen, joka ei ole heidän kanssaan yhtä mieltä.  No, ehkä kokoomusta ja kristillisiä lukuun ottamatta.  

Jotkut käyttävät vieläkin raflaavampaa ilmaisua: vihervassari mädättäjä. Muitakin nimiä on: suvaitsevaisto (suvakit) jne jne.

Vihelletäänpä peli poikki.

Isäni oli demari. Aikana, jolloin puolueella oli maine työväen puolueena. Demokratian puolustaja, niin vasemmalta kuin oikealtakin tulevia äärimmäisliikkeita vastaan.   Nuorena näin demarit liian "kesyinä". Halusin, monen sen ajan nuoren tavoin, muuttaa yhteiskuntaa.  Sama halu minulla on edelleen, mutta malttia on enemmän.

Sen jälkeen kun lähdin Suomesta, poliittinen tilanne ja ilmasto on muuttunut rankasti. Perussuomalaiset on kasvanut yhden miehen puoluesta suurpuolueeksi. 

Puolueen ohjelma on  sekoitus sosiaalisia tavoitteita ja ylikansallista uhoa. Suomalaisuus nähdään arvona, joka ei saa muuttua vieraiden kulttuurivaikutteiden kautta. Näin asia sanottuna poliittisesti korrektilla kielellä.  Kannattajien ja puoluetta äänestävien kielikuvat ovat suorempia: mm. nekrut ja ählämit  (muslimit) pitää lähettää takaisin omaan maahansa ("postimerkki perseeseen ja ulos") tai, jos ovat syyllistyneet rikosksiin., "ne pitää opettaa pesäpallomailalla tai viedä saunan taakse ja lopettaa". 

Puolueen puheenjohtaja Soini  on (tietysti) kieltänyt vihapuheiden oikeutuksen (ja lisää tietysti  molempiin suuntiin).
Poliitikko ei yleensä.suoranaista vihapuhetta halua julkisesti esittää. Poikkeuksiakin on.  Puolueen jäsen, MEP  Jussi Halla-aho on saanut tuomion vihapuheesta. Puolueen kansanedustaja ja Suomen Sisun pj. Olli Immonen on kokoontunut Suomen Vastarintaliikkeen eli avoimesti kansallissosialistista yhteispohjoismaista valtiota kannattavan liikkeen kanssa suunnittelemaan "strategiaa taistelussa, joka tulee tapahtumaan". 

Perussuomalaiset EI ehkä ole pohjimmiltaan  natsi- eikä fasistipuolue. On kuitenkin ilmeistä, että osa sen jäsenistä on natsimielisiä. Halla-ahon puheet ovat selkeästi rasistisia.  Puolueen "maahanmuuttokriittinen" ohjelma pyrkii eristämään Suomen tämän päivän maailmassa, ja on epäsuorasti rasistinen. Tässä lienee minulle ja useimmille muille jo tarpeeksi syitä olla hyväksymättä puolueen linjaa ja tavoitteita. Puhumattakaan puolueen arvokonservatiivisesta suhtautumisesta mm. avioliittolakiin ja taiteisiin.

Entisen sosiaalidemokraatin ja ydinvoimalobbaajan, "työmies" Matti Putkosen uho haastaa lehtiä ja jopa yksityisiä ihmisiä oikeuteen natsisyytteiden takia on perinteistä "tämähän on poliittista ajojahtia"- ja uhritaktiikkaa.  Pitkään politiikassa mukana olleena Putkosen tietää, että puolue, oli se hallitusvastuussa tai ei, joutuu kokemaan ja kestämään myös kritiikkiä.  Todettakoon, että vuoteen 2011 asti perussuomalaiset vastustivat ydinvoimaa.   Ja hallitukseen menoon saakka he sanoivat jyrkän EI Kreikan tukipaketille. Taisi siis Putkonen tulla oikeaan puolueeseen; takinkääntö sujuu siellä mallikkaasti.

Joten, summa summarum: En todellakaan vihaa perussuomalaisia. Luultavasti suuri osa sen kannattajista ja äänestäjistä on "tolkun ihmisiä". Mikäli vihapuheet, perättömät huhut ja jopa väärennökset mm. maahanmuuttajien uskomattomista etuisuuksista jäisivät pois, eivätkä sen jäsenet örveltäisi kännissä julkisuudessa ja veisi kavereitaan näyttämään natsitervehdystä eduskunnassa, puolue voisi kerran jopa olla todella ihan salonkikelpoinen.  Mutta siihen asti: Takkiani en käännä.  

Näillä mennään. Ei mulla muuta.
































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































  























































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































































sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Artturi Sakari Reinikainen - maan ensimmäinen perussuomalainen?








Tankki täyteen oli yksi 1980-luvun katsotuimmista ja (myöhemmin) eniten uusituista suomalaisista television 
komedioista
. Sitä esitettiin ensimmäisen kerran Yle TV2:lla vuosina 1978–1980. Ensimmäinen tuotantokausi (1978) käsitti kuusi jaksoa ja toinen (1980) viisi jaksoa.

Reinikainen oli suomalainen Yle TV2 -kanavalla vuosina 1982–1983 esitetty Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen luoma television komediasarja. Se on Tankki täyteen -sarjan spin-off-sarja.




Oliko komisario Reinikainen, jonka mielisanontoja oli "niin perusteellisen..." ensimmäinen perussuomalainen?

Tuskinpa vain.

Reinikainen oli  tamperelainen, joka katselee maailmaa kasvot peruslukemilla,mutta ei vakavissaan. Olisi luultavasti mennyt puhumaan( tarpeen vaatiessa)  vieraalta näyttävälle ihmiselle   leppoisasti. Ehkä pientä ironiaa viljellen. Mutta ei koskaan hyökkäävästi. 

Tamperelaisuus, sen huumori parhaimmillaan,  on nähtävissä myös Kummeleissa.  


Perussuomalaisten ominaisuuksiin ei kuulu huumori. Ei ennenkuin (joskus humalapäissä kirjoitettu) blogin tai kolumnin herja on herättänyt närkästystä. Silloin se onkin, jälkikäteen selitettynä,  sarkasmia, ironiaa tai huumoria.

 Ääriryhmien kuvaan huumori ei ole koskaan kuulunut, oli sitten kyseessä tulipalonpunainen kommunisti, fasisti, eläinsuojeluaktivisti, suoran toiminnan kannattaja, "maahanmuuttokriittinen"  tai ääriuskovainen. 

 Oikeassa oleminen on perussuomalaisille vakava asia. Suomen kohtalo on vaakalaudalla! Vapaus on vaarassa! Talvisodan uhraus näyttää olevan turha!

 Perussuomalaisten arvosteleminen ei ole sallittua, se on sensuuria.

Puolueen (PerSu) riveissä tuntuu olevan yllättävän paljon poliiseja. Vai onko se sittenkään yllätys? 
 Poliisin (minun mielestäni) pitäisi olla kyllä  lähinnä puolueeton eli yksittäisen kansalaisen  puolella. Hänen koskemattomuuttaan ja oikeuksiaan puolustamassa. 

Suomalainen huumori on (tähän asti) ilmeisesti välttänyt käsittelemästä maahanmuuttoa. Valitettavasti.  Ainakaan minä (tosin esim. suomalaista tv:tä vain satunnaisesti seuraavana) en ole sellaista nähnyt. Samoin lienee kirjallisuuden laita.

Toivoisin, että jostakin löytyisi käsikirjoittaja/-kirjoittajia joka uskaltaisi ottaa härkää sarvista.  Kirjoittaa vaikkapa tv-sarjaa, mikä käsittelee maahanmuuttajien ja suomalaisten jokapäiväisiä asioita osin  huumorin keinoin. Kultturien ja tapojen erilaisuus ja ajoittainen yhteentörmäys voi olla naurun aihe, ei pelkästään pelottavaa tai riidan aihe. Ehkä se auttaisi joitakin ihmisiä tajuamaan/uskomaan, että me kaikki, monista erilaisuuksista huolimatta, olemme niitä ihan tavallisia,  vain hieman erilaisia ihmisiä? Ja, yllättävää tai ei, nauramme useimmiten  samoille asioille.

Iso-Britannia on tottunut "maahanmuuttajiin". Kun brittiläinen imperiumi käytännössä lakkasi olemasta, entisten siirtomaiden asukkaiden muutto Britanniaan säilyi helppona. Maa on myös ottanut kiitetttävästi vastaan pakolaisia erilaisilta kriisialueilta. 
Jopa siinä määrin, että jopa  ns. ennakkoluulottomat ihmiset ovat kyseenalaistaneet ne kriteerit ja määrät, millä maa ottaa ulkomaalaisia vastaan. Todellista muukalaisvihaa esiintyy onneksi suhteellisen vähän.
 Brittiläisessä yhteiskunnassa esim. lääkärit ovat usein aasialaisia, joiden vanhemmat ovat olleet pienien puotien pitäjiä, tehneet 16 tunnin päivää viitenä päivänä viikossa, viiden tunnin päivää sunnuntaina, ja tehneet näin mahdolliseksi lastensa opiskelun. Sama ei ehkä onnistu Suomessa, mutta ilmeisesti sielläkin aika monet maahanmuuttajat ovat ryhtyneet yrittäjiksi. Mikään ei estäne heitä sopeutumasta suomalaiseen yhteiskuntaan.



Espanjaan tulee Afrikasta jatkuvana virtana ihmisiä Afrikasta. Maista, missä ainoa syy pyrkiä pois on nälkä. Sitä (perus)suomalainen ei ymmärrä. Kuvat kuolevista, langanlaihoista lapsista, joiden silmiä kärpäset ympäröivät, ovat  "propagandaa". Laiskojahan ne ovat. Afrikkalaisilla kun on, perussuomalaisen europarlamenaristin, filosofian tohtori Jussi Halla-ahon mukaan, laiskuusgeeni. 

Suomen tilanne on Espanjaan ja Iso-Britanniaan verrattuna   toinen. Ihmiset eivät ole tottuneet maahanmuuttajiin. Ajatus sallivista, rasismia vastustavista pohjoismaalaisista on Suomessa osoittautunut osittain harhaksi. Toivottavasti aika muuttaa asenteita. Lapsilla kun ei ennakkoluuloja ole, elleivät omat vanhemmat niitä heihin istuta.

Joku suomalainen professori väitti viime viikolla, että suomalaiset "eivät jaksa elää arkipäivässä". Mainonta kuulema osoitti tämän. Niissä kun aina "tarjotaan tuotteita, jotka vievät (harmaasta) arjesta pois..." Näin tyhmänäkö arvon professori "kansaa" pitää?!

Toisen professorin mielestä "Suomessa ei tajuta, että maahanmuuttajat ovat uhka". Älymystö (mikä se on?) kuulema menee samaan halpaan kuin 70-luvulla, jolloin uskottiin sosialismiin.
 Terveisiä vain norsunluutorniin!
 Olisiko tilaa PerSu- puolueen ehdokkaaksi?

En ole koskaan uskonut, että (pelkkä)  akateeminen sivistys olisi avain asioiden ymmärtämiseen.   Perussuomalaisia voi (melko usein) syyttää tietämättömyydestä, mikä voi johtaa vääriin johtopäätöksiin ja ennakkoluuloihin.

Mikähän  on professorin selitys? 


Bates Motel