Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomalainen kansanperinne. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Suomalainen kansanperinne. Näytä kaikki tekstit

lauantai 15. lokakuuta 2016

Tietäjiä vai outoja tyyppejä?




 Kuten (kai?) useimmat meistä ihmisistä, joilla on ollut ilo ja onni syntyä ns. sivistyneeseen maahan (no, viime aikoina tuo määre on kyllä saanut melkoisia kolhuja, mutta se on sitten eri juttu), olen aina suhtautunut melkoisen skeptisesti kaikenlaisiin henkimaailman juttuihin. En nyt puhu suoranaisesti uskonnoista, mikä sekin ansaitsisi oman arvionsa. 

Internetin ja sosiaalisen median aikana saamme lukea jos jonkinlaisista sivustoista, joilla usein kaupataan erilaisia tuotteita, jotka auttavat erilaisiin vaivoihin ja/tai auttamat löytämään mm. piileviä voimavaroja, "auroja", positiivista värähtelyä jne. 
Jos nämä sivustot myyvät jotakin, voi olla jokseenkin varma, että kysymyksessä on, ihan suoralla suomella sanottuna, kusetus. 

Pahimpia ovat sivustot, jotka kertovat, että esim. ruokasooda parantaa syövän, mutta sitä ei kerrota, koska lääkeyhtiöt ja lääkärit eivät halua menettää voittojaan.

Asuin suurimman osan elämästäni pienellä teollisuuspaikkakunnalla   nimeltä Mänttä. 
Kuntaliitoksen tuloksena kaksi naapurikuntaa muodostivat nimihirviön Mänttä-Vilppula.
Miksi nimestä ei päästy yksimielisyyteen, voidaan kysyä. Vastauksena ilmeisesti pienisieluisuus: kumpikaan osapuolista ei halunnut hyväksyä "kompromissiä". 

Vilppulassa vaikutti aikoinaan tietäjä nimeltä Hurstinen. Etunimi Heikki.

Hänestä on julkaistu ainakin yksi kirja: Tapio Kopponen: Tietäjä.
Valitettavasti tätä julkaisua on ilmeisesti hyvin vaikea saada käsiinsä. 

Ensimmäisen vaimoni äiti (eli anoppini) kertoi joskus, että Hurstinen oli halunnut opettaa tämän "seuraajakseen"; miksi he tapasivat, en tiedä. Miksi hän (ex-anoppi) ei halunnut tietäjäksi, en tiedä sitäkään. Tietäjä kun en itse ole...

Minulle nämä tietäjät ovat aina olleet tyyppejä, jotka sanovat jotakin sellaista, kuin "sormus on siellä minne se on pudonnut" tai muuta yhtä terävää. 

Toisaalta tiedän, että se "eka anoppi" ei mm.  nukkunut hyvin täyden kuun aikaan. Jos se nyt jotakin todistaa? 
Itse hän kyllä kertoi joskus unistaan, ja sanoi "aavistavansa" asioita..   

Valitettavasti en löytänyt tietäjä Hurstisesta muuta kuin yhden kirjallisen tuotteen. 

Kirjaa mahdollisesti saa myös jostakin antikvaritaatista .

Mikäli jollakin on po. kirja, olisin valmis ostamaan tai lainaamaan teoksen. Omat näkijän kykyni eivät auta löytämään tällaista henkilöä. Ja/tai kirjaa.


lauantai 2. marraskuuta 2013

Trick or treat?

Suomen syksyyn kuuluu Pyhäinpäivä (näin kai sitä nykyisin nimitetään) on vainajien kunnioittamiseen omistettu päivä. Luterilaiseen käytäntöön eivät pyhimykset kuulu, mutta esim. Espanjassa päivä on nimeltään Dia de todos los santos eli pyhimysten päivä.





Halloween taas on lähinnä pakanallinen juhla, jota monissa maissa  vietetään päivää aikaisemmin. Suomessa kekri vastaa halloweeniä. 

Tänä päivänä  käsitteet sekoittuvat, ja halloween on muodostunut suureksi kaupalliseksi tapahtumaksi länsimaissa.  

Irlannista ja Skotlannista oleva perinne saapui USA:han maahanmuuttajien mukana. Ja, kuten usein tapahtuu, amerikkalaiset ajan myötä ottivat kaiken kaupallisen hyödyn tuosta traditiosta.

Sama on tapahtunut Euroopassa. Halloween-krääsää myydään niin lapsille kuin aikuisillekin.  Nuoret aikuiset haluavat pukeutua jos jonkinlaisiksi hirvityksiksi mennessää ulos juhlimaan.

Mitä sitten? Antaa nuorten pitää hauskaa. Toki.

Mutta. Monet haluaisivat pitää pyhäinpäivän sellaisena kuin se Suomessa on ollut. Kunnioittaa pois menneiden muistoa. Varsinkin kuolleiden lasten vanhempien voi olla vaikea ymmärtää ja kestää kaikkea typerää halloween-kohkausta.   

Pitääkö Suomen (ja Euroopan) aina kopioida kaikki, mikä tulee Suuresta Lännestä?   

Trick or treat EI ole suomalaista kansanperinnettä. Trullit liikkuvat pääsiäisenä! Säästetään ne karkit ja eurot sinne!

Entä sitten? Ajat muuttuvat, tavat muuttuvat, kansanperinnekin ehkä muuttuu...en vain haluaisi jättää suomalaisuuden säilymistä ääriryhmille, jotka käyttävät sitä aseena joitakin vastaan, eivät rikkautena. 




Bates Motel