Artturi Sakari Reinikainen - maan ensimmäinen perussuomalainen?

Tankki täyteen oli yksi 1980-luvun katsotuimmista ja (myöhemmin) eniten uusituista suomalaisista television 
komedioista
. Sitä esitettiin ensimmäisen kerran Yle TV2:lla vuosina 1978–1980. Ensimmäinen tuotantokausi (1978) käsitti kuusi jaksoa ja toinen (1980) viisi jaksoa.

Reinikainen oli suomalainen Yle TV2 -kanavalla vuosina 1982–1983 esitetty Neil Hardwickin ja Jussi Tuomisen luoma television komediasarja. Se on Tankki täyteen -sarjan spin-off-sarja.

Oliko komisario Reinikainen, jonka mielisanontoja oli "niin perusteellisen..." ensimmäinen perussuomalainen?

Tuskinpa vain.

Reinikainen oli  tamperelainen, joka katselee maailmaa kasvot peruslukemilla,mutta ei vakavissaan. Olisi luultavasti mennyt puhumaan( tarpeen vaatiessa)  vieraalta näyttävälle ihmiselle   leppoisasti. Ehkä pientä ironiaa viljellen. Mutta ei koskaan hyökkäävästi. 

Tamperelaisuus, sen huumori parhaimmillaan,  on nähtävissä myös Kummeleissa.  


Perussuomalaisten ominaisuuksiin ei kuulu huumori. Ei ennenkuin (joskus humalapäissä kirjoitettu) blogin tai kolumnin herja on herättänyt närkästystä. Silloin se onkin, jälkikäteen selitettynä,  sarkasmia, ironiaa tai huumoria.

 Ääriryhmien kuvaan huumori ei ole koskaan kuulunut, oli sitten kyseessä tulipalonpunainen kommunisti, fasisti, eläinsuojeluaktivisti, suoran toiminnan kannattaja, "maahanmuuttokriittinen"  tai ääriuskovainen. 

 Oikeassa oleminen on perussuomalaisille vakava asia. Suomen kohtalo on vaakalaudalla! Vapaus on vaarassa! Talvisodan uhraus näyttää olevan turha!

 Perussuomalaisten arvosteleminen ei ole sallittua, se on sensuuria.

Puolueen (PerSu) riveissä tuntuu olevan yllättävän paljon poliiseja. Vai onko se sittenkään yllätys? 
 Poliisin (minun mielestäni) pitäisi olla kyllä  lähinnä puolueeton eli yksittäisen kansalaisen  puolella. Hänen koskemattomuuttaan ja oikeuksiaan puolustamassa. 

Suomalainen huumori on (tähän asti) ilmeisesti välttänyt käsittelemästä maahanmuuttoa. Valitettavasti.  Ainakaan minä (tosin esim. suomalaista tv:tä vain satunnaisesti seuraavana) en ole sellaista nähnyt. Samoin lienee kirjallisuuden laita.

Toivoisin, että jostakin löytyisi käsikirjoittaja/-kirjoittajia joka uskaltaisi ottaa härkää sarvista.  Kirjoittaa vaikkapa tv-sarjaa, mikä käsittelee maahanmuuttajien ja suomalaisten jokapäiväisiä asioita osin  huumorin keinoin. Kultturien ja tapojen erilaisuus ja ajoittainen yhteentörmäys voi olla naurun aihe, ei pelkästään pelottavaa tai riidan aihe. Ehkä se auttaisi joitakin ihmisiä tajuamaan/uskomaan, että me kaikki, monista erilaisuuksista huolimatta, olemme niitä ihan tavallisia,  vain hieman erilaisia ihmisiä? Ja, yllättävää tai ei, nauramme useimmiten  samoille asioille.

Iso-Britannia on tottunut "maahanmuuttajiin". Kun brittiläinen imperiumi käytännössä lakkasi olemasta, entisten siirtomaiden asukkaiden muutto Britanniaan säilyi helppona. Maa on myös ottanut kiitetttävästi vastaan pakolaisia erilaisilta kriisialueilta. 
Jopa siinä määrin, että jopa  ns. ennakkoluulottomat ihmiset ovat kyseenalaistaneet ne kriteerit ja määrät, millä maa ottaa ulkomaalaisia vastaan. Todellista muukalaisvihaa esiintyy onneksi suhteellisen vähän.
 Brittiläisessä yhteiskunnassa esim. lääkärit ovat usein aasialaisia, joiden vanhemmat ovat olleet pienien puotien pitäjiä, tehneet 16 tunnin päivää viitenä päivänä viikossa, viiden tunnin päivää sunnuntaina, ja tehneet näin mahdolliseksi lastensa opiskelun. Sama ei ehkä onnistu Suomessa, mutta ilmeisesti sielläkin aika monet maahanmuuttajat ovat ryhtyneet yrittäjiksi. Mikään ei estäne heitä sopeutumasta suomalaiseen yhteiskuntaan.



Espanjaan tulee Afrikasta jatkuvana virtana ihmisiä Afrikasta. Maista, missä ainoa syy pyrkiä pois on nälkä. Sitä (perus)suomalainen ei ymmärrä. Kuvat kuolevista, langanlaihoista lapsista, joiden silmiä kärpäset ympäröivät, ovat  "propagandaa". Laiskojahan ne ovat. Afrikkalaisilla kun on, perussuomalaisen europarlamenaristin, filosofian tohtori Jussi Halla-ahon mukaan, laiskuusgeeni. 

Suomen tilanne on Espanjaan ja Iso-Britanniaan verrattuna   toinen. Ihmiset eivät ole tottuneet maahanmuuttajiin. Ajatus sallivista, rasismia vastustavista pohjoismaalaisista on Suomessa osoittautunut osittain harhaksi. Toivottavasti aika muuttaa asenteita. Lapsilla kun ei ennakkoluuloja ole, elleivät omat vanhemmat niitä heihin istuta.

Joku suomalainen professori väitti viime viikolla, että suomalaiset "eivät jaksa elää arkipäivässä". Mainonta kuulema osoitti tämän. Niissä kun aina "tarjotaan tuotteita, jotka vievät (harmaasta) arjesta pois..." Näin tyhmänäkö arvon professori "kansaa" pitää?!

Toisen professorin mielestä "Suomessa ei tajuta, että maahanmuuttajat ovat uhka". Älymystö (mikä se on?) kuulema menee samaan halpaan kuin 70-luvulla, jolloin uskottiin sosialismiin.
 Terveisiä vain norsunluutorniin!
 Olisiko tilaa PerSu- puolueen ehdokkaaksi?

En ole koskaan uskonut, että (pelkkä)  akateeminen sivistys olisi avain asioiden ymmärtämiseen.   Perussuomalaisia voi (melko usein) syyttää tietämättömyydestä, mikä voi johtaa vääriin johtopäätöksiin ja ennakkoluuloihin.

Mikähän  on professorin selitys? 

Luki luki -miehiä ja rantarolexeja.

Ostin tässä päivänä muutamana uuden Rolexin. Hinta oli kympin. Siis, ei kymmen tuhatta vaan 10 euroa. Ja myyjä ei ollut kalliille partavedelle tuoksuva lipevästi hymyilevä kello/kultakauppias vaan mies jota englantia puhuvat ihmiset kutsuvat nimellä looky looky man. 
Termi tulee tietysti englannin sanasta look, katso. 
Afrikkalainen mies myi kelloja, aurinkolaseja sekä kotikutoisia kopioita videoista (DVD) ja CD:istä.
Kellot ja aurinkolasit ovat kaikki ns. design-tuotteita eli kalliita merkkejä; tosiasiassa siis ns. piraatteja mitä ilmeisemmin Kiinasta.  DVD- ja CD-kopiot taas on valmistettu Espanjassa.
Useimmat näistä kauppiaista ovat laittomia maahanmuuttajia odottamassa oleskelunsa virallistamista. Ilman sitä pysyvää, laillista työpaikkaa ei voi saada. Ainoa vaihtoehto on siis tehdä laitonta kauppaa tai kerjätä.  
Miehet kiertävät ravintoloissa, kahviloissa  ja uimarannoilla kaupustelemassa. Monien mielestä poliisin pitäisi tiukemmmin puuttua kyseiseen toimintaan, mutta ainakaan nämä miehet eivät varasta, ryöstä tai myy huumeita. Toisinaan poliisi takavarikoi jonkun onnettoman laukun mutta muutaman päivän päästä mies on takaisin samassa puuhassa, uuden varaston kanssa.


Piraattituotteen voitto menee sen valmistajalle ja jakajalle. Kuuluisat kello- ja aurinkolasivalmistajat tuskin häviävät yhtään euroa; ainakaan minä en tule milloinkaan ostamaan aitoa luksuskelloa, ja aurinkolaseiksikin kelpaa kopio, 100 € laseista jotka todennäköisesti rikkoisin tai kadottaisin viimeistään puolen vuoden sisällä on yksinkertaisesti liikaa. 
Toisaalta miljoonapainoksina ja -latauksina myytävä musiikki tuskin tulee tappiolliseksi vaikka alkuperäisen sijasta ostaisikin kopion. Toki jos todella haluan jotakin ostaa niin tilaan vaikkapa postitse. Se että silloin tällöin tuen po. laitonta toimintaa on mielestäni eräänlaista sosiaalista toimintaa. Moraalisestikaan en koe tekeväni mitään väärin. Useimmat näistä ns. luki luki -miehistä asuvat usean henkilön kommuuneissa, ja todellinen rikollinen mielestäni on henkilö tai henkilöt jotka heille hankkivat myytävän tavaran.  Tulli kyllä  pysäyttää toisinaan kontin täynnä piraattitavaraa. 

Jokin aika sitten luin yhdestä paikallisesta ilmaisjakelulehdestä  kuinka joku britti valitti kuinka piraattikauppias ei uskonut kun hän sanoi ei-haluavansa ostaa ja kun mikään ei tuntunut auttavan, sanoi soittavansa poliisit paikalle. Myyjä oli kuulema käyttänyt rumaa kieltä ennenkuin poistui, ja britti vaimoineen oli myös poistunut ravintolasta. Omat kokemukseni ovat kyllä varsin erilaiset. Afrikkalaiset ovat ystävällisiä ja yleensä uskovat kerrasta jos sanoo ettei kiinnosta. Ravintoloitsijoilla on myös oikeus joko päästää tai olla päästämättä kaupustelijoita kiinteistöönsä. Tietenkin asiakkaalla on samoin oikeus valita ravintola tai kahvila mihin heitä ei päästetä. Satojen ja taas satojen  joukossa pitäisi helposti löytyä niitäkin.

Tuosta nimestä looky looky man vielä...en ole kahdentoista vuoden aikana kuullut yhdenkään afrikkalaisen käyttävän po. sanontaa. Muutaman espanjalaisen markkinoilla kyllä, lähinnä vitsinä.