perjantai 9. syyskuuta 2011

Hei, me guuglataan! Ai mut nyt tuli nälkä...mikähän ois terveellistä, maukasta ja hyvää?



Vieläkö joku muistaa sen ajan kun joka talossa (no, ainakin melkein) oli se mahtava, 12- tai 24-osainen
tietosanakirja? No, jos ei kotona ollut  niin  kai sitten ainakin siellä mummolassa...
Sieltä löytyi tietoja sellaisista kummajaisista kuin Neuvostoliitto, Tsekkoslovakia, Jugoslavia.  Johonkin maailmanaikaan maat ja kansat tuntuivatkin olevan pysyviä.

Nyt tieto on joko CD-rom -levykkeillä, tai (yhä useammin) internet-sivuilla.
Yksi internetin luultavasti suosituimpa sivustoja on wikipedia.
Helpoin tapa löytää tietoa nopeasti on tietysti "googlaaminen.

Google search etsii nopeasti linkkejä, usein ensimmäinen (ja joskus paras) on Wikipedian linkki. Monet linkit ovat tietysti kaupallisia. Wikipedian puute taas on että se on kenen tahansa editoitavissa, eikä sen tietoihin aina voi luottaa 100-prosenttisesti. Myos artikkelien taso vaihtelee. Suomenkielinen versio on usein lyhyt, eräänlainen tiivistelmä.
Google tarjoaa myös käännöksen kieleltä toiselle; ilman pientä tai suurempaa korjailua on kuitenkin turha yrittää saada tekstiä käännetyksi, suomenkieli on monimutkaisuudessaan erittäin "hankala" kieli  ja tulokset saattavat olla joskus lähinnä koomisia. Ja varsinkaan tietynlaisia sanontoja on turha yrittää kääntää, ne kun ovat omanlaisiaan joka kielellä. Jos vaikkapa kääntää englantilaisen tokaisun: "No, this can not be true, you must be pulling my leg!"  lopputuloksena on todellakin "sinun täytyy vetää jalkaani" kun suomalainen sanonta   on lähinnä "yrittää syöttää pajunköyttä".

Internetin myötä yhä useammat tahot ovat alkaneet käyttää sitä oman informaationsa välittämiseen. Monet (useimmat?) lehdet julkaisevat ainakin osan netissä, joko ilmaiseksi tai maksusta.
Monesti tuntuu siltä että maailmassa käydään monenlaista "informaatiosotaa", oli sitten kysymyksessä maailmanpolitiikka tai vaikkapa ravintotieto.


Joka viikko tuntuu tulevan uusi tieteellinen tutkimus, joka todistaa tietyn väittämän joko todeksi tai paikkansapitämättömäksi. Kun jokin aika sitten kaikki eläinrasva oli myrkkyä, nyt ovatkin synteettiset levitteet se todellinen riski. Lihaa ja eläinrasvoja piti välttää, nyt rasva ei olekaan pahasta vaan ne hiilihydraatit! Sokeri oli myrkkyä. Ei enää. Kahvi, alkoholi, lähestulkoon kaikki mikä sai ihmisen nauttimaan elämästään, on vuorollaan julistettu pannaan ja sitten kohta siitä vapautettu. Viimeisimmän (huom. tätä kirjoittaessani) tiedon mukaan lasillinen-pari viiniä päivässä saa maksan toimimaan, eli on parempi juoda päivittäin pieniä määriä kuin esim. viikonloppuisin enemmän. Litra olutta päivässä on kuulema sydämelle ja verenkierrolle ainoastaan hyväksi. (No, vatsan kasvamista se kyllä  helposti aiheuttaa...).

Pohjois-Karjala-projekti oli vuosina 1972–1997 toteutettu kansanterveyden edistämishanke, jonka tavoitteena oli parantaa suomalaisten terveystottumuksia. Kolme kartettavaa asiaa olivat tupakka, liika suola ja kovat rasvat. Tämän projektin aikaansaamat positiiviset muutokset on nyttemmin yritetty kiistää.  Tupakan ja suolan puolestapuhujia ei sentään ole ilmoittautunut. (Viiskymmentäluvun amerikkalaisessa tv-mainoksessa kyllä kehuttiin savukkeitten polton olevan hyväksi keuhkoille...)


Muutama päivä sitten luin että muodissa olevan karppaamisen  eli vähähiilihydraattisen ravinnon suosion takana on väitetty olevan  lihanjalostus-  ja maitoteollisuuden. Tämä luonnollisesti näiden taholta  kiistetään.  Näyttää siltä että monet ns. luontaistuote- ja muut netin kautta kauppaa käyvät yritykset ovat käyttäneet hyväkseen internetin nopeaa tiedonvälitystä. Osa varmasti on vilpittömästi asiaansa uskovia ihmisiä ja yrittäjiä; osaa taas ei voi ottaa vakavasti, vaan kysymyksessä on enemmän uskoon ja mystiikkaan perustuva ei-tieteellinen kvasitieto. Jos ravintotietoon sotketaan erivärisiä kiviä, värähtelyjä (?), väriterapiaa (?)  yhteyttä luontoon (?), ollaan jossakin myöhäishippie-filosofian sokkeloissa

Lihantuotanto tuhoaa luontoa Valitset mitä tahansa, valintasi on väärä.


Jos/kun haluaa suunnitella itselleen terveellisemmän tavan elää ja syödä, saattaa turhautua törmätessään internetin ristiriitaiseen sirpaletietoon.  Jokaisella uskonnolla on omat kannattajansa. Ruuasta ja syömisestä on mitä ilmeisemmin tullut uusi uskonnon muoto: kun uskot, se muuttuu todellisuudeksi.  Usko siis mihin haluat, viimeistään huomenna joku osoittaa sinun kuitenkin olevan väärässä. Ja sadan vuoden kuluttua sillä ei ole enää penninkään  - anteeksi - sentinkään vertaa merkitystä.

Bates Motel