"...Setúbal nimi kaupungin..."
Menneiden vuosien iskelmän mukaan "mieleen köyhän ja rikkaankin mietteet kuumat tuo Ninan uumat." Hän kun pesee pyykkiä joenvarrella yhdessä muiden tyttöjen kanssa.
Eipä koukattu Setúbaliin matkalla pohjoisempaan Portugaliin. Tuskin kukaaan siellä enää käsin pyykkiä rannassa pesee, taitaa olla tuo Ninakin jo iso-isoäiti.
Penelan pikkukaupunki oli taas kohteena. Vaimon sisko kun asustelee siellä.
Olen kirjoittanut pienestä kaupungista ja sen näkymistä jo parikin kertaa, joten nyt on aika keskittyä muuhun.
Kirjasto! Se löytyy toki näinkin pieneltä (alle 6000 asukasta) kaupungista. Varmasti osittain siksi, että paikkakunnalla on useita kouluja. Portugalilaiset eivät ole ilmeisestikään varsinaisesti lukukansaa (naapuriensa espanjalaisten tapaan), mutta toki kirjasto löytyy.
Ja ihan laadukas, sanoisin.
Koululaisten ja opiskelijoiden lomalla ollessa kirjastossa oli hiljaista.
Kirjastossa oli käymässä noin kello kymmeneltä aamulla vain neljä asiakasta, kaikki olivat tietokoneilla, joita oli puoli tusinaa. Ainakaan aamupäivisin ei aikaa tarvinnut näköjään varata, eikä käyttäjältä vaadittu esim. lainauskorttia tai muuta henkilöllisyystodistusta.
Musiikkia ei voinut kuunnella, ei myöskään katsella videoita. Lainattavia CD- ja DVD-levyjä toki löytyy.
Vieraskielistä kirjallisuutta en löytänyt. Hieman erikoiselta tuntui sen sijaan kaunokirjallisuuden jako alkuperämaan mukaan; portugalilaiset olivat omassa paikassaan, käännöskirjallisuus omassaan.
Kirjastossa on luonnollisesti käytössä kansainvälinen luokitusjärjestelmä tietokirjapuolella, ja valikoima oli suurehko.
Koska virkailijat eivät puhuneet englantia eivätkä espanjaa, juttelu ei oikein ottanut luonnistuakseen. Esim. kirjojen kokonaismäärää en kysellyt enkä esimerkiksi kirjaston käyttömääriä ym.
Penela on pieni paikkakunta, asukasmäärä himpunverran alle 6000.
Palvelutaso on siihen nähden yllättävän korkea: kirjasto, uimahalli, jalkapallostadioni.
Menneiden vuosien iskelmän mukaan "mieleen köyhän ja rikkaankin mietteet kuumat tuo Ninan uumat." Hän kun pesee pyykkiä joenvarrella yhdessä muiden tyttöjen kanssa.
Eipä koukattu Setúbaliin matkalla pohjoisempaan Portugaliin. Tuskin kukaaan siellä enää käsin pyykkiä rannassa pesee, taitaa olla tuo Ninakin jo iso-isoäiti.
Penelan pikkukaupunki oli taas kohteena. Vaimon sisko kun asustelee siellä.
Olen kirjoittanut pienestä kaupungista ja sen näkymistä jo parikin kertaa, joten nyt on aika keskittyä muuhun.
Kirjasto! Se löytyy toki näinkin pieneltä (alle 6000 asukasta) kaupungista. Varmasti osittain siksi, että paikkakunnalla on useita kouluja. Portugalilaiset eivät ole ilmeisestikään varsinaisesti lukukansaa (naapuriensa espanjalaisten tapaan), mutta toki kirjasto löytyy.
Ja ihan laadukas, sanoisin.
 | ||
| Yleisnäkymä aikuisten lainausosastolta. Kello kymmeneltä on hiljaista. |
 |
| Lastenosasto |
 |
| Suoskki löytyy... |
 |
| CD-levyjä. |
 |
| Aikakauslehtiä |
 |
| Telkkareita on kaksin kappalein |
 | |
| Toinenkin suosikki... |
 |
| Romaanit on jaettu portugalilaisiin ja ulkomaisiin |
Koululaisten ja opiskelijoiden lomalla ollessa kirjastossa oli hiljaista.
 |
| Internetin käyttäjiä oli neljä |
Musiikkia ei voinut kuunnella, ei myöskään katsella videoita. Lainattavia CD- ja DVD-levyjä toki löytyy.
Vieraskielistä kirjallisuutta en löytänyt. Hieman erikoiselta tuntui sen sijaan kaunokirjallisuuden jako alkuperämaan mukaan; portugalilaiset olivat omassa paikassaan, käännöskirjallisuus omassaan.
Kirjastossa on luonnollisesti käytössä kansainvälinen luokitusjärjestelmä tietokirjapuolella, ja valikoima oli suurehko.
Koska virkailijat eivät puhuneet englantia eivätkä espanjaa, juttelu ei oikein ottanut luonnistuakseen. Esim. kirjojen kokonaismäärää en kysellyt enkä esimerkiksi kirjaston käyttömääriä ym.
Penela on pieni paikkakunta, asukasmäärä himpunverran alle 6000.
Palvelutaso on siihen nähden yllättävän korkea: kirjasto, uimahalli, jalkapallostadioni.
