sunnuntai 11. tammikuuta 2015

Niin ne vuuet männöö...

Otsikko on lainattu nyt jo edesmenneestä Kansan Lehdestä.
Lehteen sai lähettää lasten kuvia heidän syntymäpäivänään, ja muistan ainakin pikkuveljeni Eskon kuvan tulleen julkaistuksi kun hän täytti ehkä viisi vuotta.

Minun kuvaani ei kukaan julkaise syntymäpäivänäni lehdessä, vaimo sen sijaan saattaa laittaa kuvan sosiaaliseen mediaan.

Jokin aika sitten tulimme syntymäpäivälounaalta Caffe Stellasta. Suomalainen ei yleensä käytä noin juhlavaa sanaa, pikemminkin sanoo, että "käytiin syömässä kun oli mun synttärit".


Vanha mikä vanha...




Onko syntymäpäivä syy juhlia? No, juhlimiseen kai aina löytyy syy, jos niin haluaa. Itse voisin kyllä lopettaa vuosien keräämisen.









Pizza de la casa Stella. 













Ensimmäinen tärkeä vuosi on seitsemän vuoden ikä. Silloin kun mennään kouluun. Itse menin kouluun kuusivuotiaana, täytin seitsemän vasta tammikuussa, mutta minun annettiin aloittaa koulu jo syksyllä, kun parhaat kaverit menivät silloin kouluun.

Seuraava merkkipaalu on sitten se 18 vuoden ikä. Silloin kun avautuvat (laillisesti) kapakin ovet, ja keskikaljaa ja väkeviäkin saa ostaa.

Miehelle sitten tulee aika, jolloin Suomen raskas kutsuu, ja voi haluta, meneekö "inttiin" vai ei. Tänä päivänä kuulema kieltäytyminen asepalvelusta ja sen sijaan siviilipalvelun suorittaminen on helppoa.

Nyt kun olen kohta saavuttamassa iän, jolloin olen Virallisesti Vanha, eli eläkeläinen, voin vain todeta, että ikä EI ole vain numero.
Kun ihminen täyttää kymmenen vuotta, hänen ikänsä on kaksi numeroa! Ja joskus, jos hyvin (?) käy, kolme numeroa. Itse menin armeijaan, kun en viitsinyt alkaa siihen ruljanssiin, missä kysellään typeriä.

"Nuoruus on lahja, mutta vanheneminen on taidetta" lauloi Juha Vainio aikoinaan. Valitettavasti hänen taiteensa niin tässä kuin muussakin mielessä päättyi liian varhain.

"Good die young" eli hyvät kuolevat nuorena on taas mm. amerikkalaisten usein käyttämä sanonta. Parissakin laulussa näin todetaan, lisäksi on mm. sen niminen 50-luvun brittiläinen elokuva.
Vladimir Vysotski, venäläinen "toisinajattelija", runoilija ja laulaja, kertoi Runoilijat-kappaleessaan runoilijasta, joka oli "jo" 37 eikä ollut tajunnut vielä kuolla, kuten mm. Majakovski ja Pushkin. No, Visotski kuoli sitten itse 42-vuotiaana.

"Mikäs pahan tappais!" taas toteaa suomalainen sanonta.

Niinpä. Mennään etiäpäin, vuosi kerrallaan.



.

Bates Motel