tiistai 26. maaliskuuta 2013

Tattoo You...





Tattoo You -levyn kansi



Tässä päivänä muutamana poikkesin paremman puoliskoni (= vaimo) kanssa Icelandissa. Kyseessä ei ole se
geisirien maa, vaan Espanjassa toimiva, brittiläistä ruokaa (suuri osa, kuten nimikin kertoo, pakasteita) myyvä supermarket
Jotenkin oli puhe ajellessa  mennyt tatuointeihin, ja kävellessämme autolta markettiin sanoin (englanniksi, mikä on meidän "kotikielemme") melko kuuluvasti jotakin sellaista kuin että "en ole koskaan nähnyt todella  kaunista tatuointia".  Sivusilmällä huomasin miehen, joka käveli vierellä, ja olkapäässä oli melko suuri tatuointi, muistaakseni jotakin tavallista, kuten lohikäärme tms. No, mies oli ilmeisen fiksu, eikä kommentoinut.

Se, mitä sanoin, ei tarkkaan ottaen ole aivan totta.















Minulla on naapuri, tai voisin kait yhtä hyvin sanoa ystävä, jolla on kaksi tatuointia:  Britannian tunnus ja jalkapallo joukkue Millwallin logo. Ne ovat pieniä ja, no ihan  OK. Samaten ole nähnyt joillakin nuorilla naisilla pieniä, nättejä tatuointeja esim. niskassa tai olkapäässä.


Pikkukaupungissa, jossa elin nuoruuteni ja suuren osan aikuista elämääni, ainoat tatuoidut ihmiset (=miehet) olivat linnakundeja ja pari merillä ollutta miestä.  Linnakundien tatuoinnin pìti ilmeisesti viestittää, että kysymyksessä olivat "kovat jätkät", merimiehet taas ottivat tatuointejaan kai perinteen velvoittamina...

Ns. hevimetallibändien jäsenet tuntuvat olevan ihastuneita valtaviin tatuointeihin.   Hevimusiikkihan on avoimen macho-mielistä, ja tatuointi sopiii siihen kuin nyrkki hipin silmään.

Luin hiljattain (netistä, mistä muualta?) että tatuoinnit ovat maailmalla passé.  Suomessa, kuulema, niiden suosio on kuitenkin yhä nousussa.

Itse en ole koskaan tajunnut, miksi joku haluaa ihoonsa kuvia, tekstejä etc.,  tyttö- tai poikaystävän tai muun rakastetun nimen. Joka, joskus (siis se ihminen),voi olla poissa.  Romanssi tai avioliitto on ohi.  Mitä sitten?



Brenda, rakastettuni...

Vielä pahempi, jos koko käsivarsi (tai koko vartalo!) on kuin sinivihreä lisko? Argghhh.



Luultavasti  entisen rakastetun nimen voi saada esim. jollakin laserkäsittelyllä pois. Suurempia alueita tuskin.

Kannattaisikohan miettiä, onko järkeä ottaa ihoonsa kuvia tai tekstiä, oli se kuinka muodikasta tahansa Varsinkin  nyt, kun muoti on (ilmeisesti)  muuttumassa.

 No,  muodithan tulevat ja menevät, samaan tapaan kuin esim. farkkujen lahkeet levenevät ja kapenevat ja paidan kaulukset ovat isoja tai pieniä. Ja silmälasit; nythän ne - minun mielestäni  -  kamalat puoli naamaa peittävät kakkulat ovat näköjään  tulleet taas takaisin.  Kiitos, ei minulle.

.Tattoo You on Rolling Stonesien albumi vuodelta 1981. Levyn kansissa  ovat  yhtyeen voimahahmojen, Mick Jaggerin ja Keith Richardin kasvot,  tatuoinnin peitossa.  Miten tatuointi liittyy lauluihin, voin vain arvailla.
Itse albumi oli paras Stones-albumi vuosiin. Start me Up oli suuri hitti, ja on yhä yksi käytetyimpiä "tunnelmankohottajia" esim. jääkiekko-otteluissa Pohjois-Amerikassa. Monia muitakin helmiä löytyy, kuten kappaleet Slave ja Waiting on a Friend, missä vierailijana on tunnettu jazz-saksofonisti, Sonny Rollins.
Mutta, ehkä albumi ansaitsisi kokonaan oman blogi-kirjoituksen?


Tattoo You? YES! Tattoo me? No thanks!

Kaunista?  Monen mielestä varmaankin on.


Huomautus: Tämän kirjoituksen tarkoitus EI ole hyökätä ketään vastaan tai  arvostella ketään henkilönä, vaan kerron yksinkertaisesti oman mielipiteeni. Eri mieltä saa olla. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Bates Motel