Useimmat matkailijat saapuvat Aurinkorannikolle lentäen, ja ensimmäinen kosketus paikalliseen liikenteeseen saadaan joko junan, paikallisjunan eli Renfen kautta tai automatkalla Malagan lentokentältä majoituspaikkaan.
Monet pysyvämmin rannikolla viipyvät matkustavat omalla autolla, useat turistit vuokraavat auton. Vaikka esim. bussiliikenne on helppo tapa liikkua, on oman auton käytöllä etunsa esim. ostoksilla käydessä.
Maantieliikenteessä suomalainen huomaa heti yhden eron kotimaahan. Ajovaloja ei käytetä päiväsaikaan. Lähes jatkuvasti täydeltä taivaalta paistava aurinko ja valoisuus jopa pilvisinä päivinä ei ehkä anna aihetta moiseen. Tosin tämä johtaa siihen että (jostakin syystä) kuljettajat tuntuvat välttävän ajovalojen käyttöä viimeiseeen asti iltaisin. Ajatus että valojen tarkoitus ei ole pelkästää nähdä vaan myös näkyä tunnutaan unohtavan.
Aurinkorannikon liikenteelle on ominaista yksi seikka mikä tekee sen varsin erilaiseksi esim. Suomeen verrattuna. Liikkeellä on kaiken ikäisiä ihmisiä monenlaisista liikennekulttuureista. Paikalliset kuljettajat ajavat yleensä hyvin vauhdikkaasti (etenkin nuoret miehet, kuten ilmeisesti kaikkialla maailmassa), ulkomaalaiset, etenkin vanhemmat henkilöt, joista monet (britit) ovat tottuneet vasemmanpuoleiseen liikenteeseen, taas usein liiankin varovasti eli todella hitaasti.
Espanjalainen on yleensä kohtelias liikenteessä kun ollaan kaupungissa. Maanteillä, jotkat ovat nelikaistaisia ja hyväkuntoisia, taas kaasujalka on raskas. Punaisia päin ajavia ei yleensä ole. Sen sijaan punaisia päin kävely on käytäntö. Kerran olin Fuengirolan keskustassa. Pysähdyin punaisiin valoihin. Kaikki muut jatkoivat matkaa, paitsi yksi. Kun valo vaihtui, vilkaisin kuka oli vieressäni. Virka-asuinen poliisi...Ilmeisesti siviilivaatteissa olisi mennyt muiden mukana...
Espanjalainen autokanta on suhteellisen uutta. Auto ei ole mikään isin (tai äidin) suuri rakkaus jota pestään ja puunataan. Usein se on täynnä pikku naarmuja ja kolhuja (parkkipaikat ovat ahtaita).
Ylisummaan, autolla liikkuminen ei eroa hirmuisesti suomalaisesta. Liikenne on tietysti vilkkaampaa kuin Suomessa, ja kuljettajien kirjo ja sen tuoma ero on olemassa. Polttoaine on suomalaisen mittapuun mukaan melko halpaa. Julkinen liikenne on hyvin järjestetty ja kohtuuhintaista.
Alkoholi on ollut joskus melkoinen ongelma Espanjan liikenteessä. Paikalliset ihmiset juovat mieluusti pari lasillista viiniä tai pari pulloa olutta ruuan kanssa. Valistus on onneksi johtanut siihen että "nauttineena" ei mennä rattiin yhtä helposti kuin ennen. Perjantai- ja lauantai-iltana autoillessa on silti parasta olla erityisen varovainen, monet lomalaiset kun tahtovat "unohtaa" oikeat tavat.
Niin autoilijan kuin jalankulkijan kannattaa olla tarkkana yhden liikenteen ryhmän kanssa, ja se on moottoripyörillä ja skoottereilla liikkuvat. Moottoripyöräilijät puikkelehtivat joskus keskiviivalla ohitellen milloin vasemmalta, milloin oikealta. Skoottereita on syytä varoa erityisesti kaupungeissa, niin autoilijan kuin jalankulkijankin.
Lisää tietoa niin Espanjasta, Aurinkorannikosta kuin liikenteestä ja liikkumisesta löytyy runsaasti netistä.
Eikun näkemiin Rannikolla! ¡Hasta luego!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti