Helena Haaparannan
Matka Mänttään (Mänttä-Vilppula) alkoi perjantaina 24.7.
inhimillisesti katsoen kammottavaan herätysaikaan: kello kolme (3). Ilma
on jo (tai edelleen, aamuyöstä) kuuma. Kapsäkki on pakattu, kaikki
kunnossa. Aamiainen (vai yöpala?), sitten matkaan.
Lentoasemalla rutiinit, odottelua, lopulta koneeseen.
Vierustovereiksi sattuu eläkeläispariskunta Benalmadenasta. Pakenevat helteitä vilpoiseen kotimaahan. Juttelemme mukavia, ja matka joutuu. Neljä tuntia ja kymmenen minuuttia, ja ollaan Tampereella. Tytär vie kyydissä Mänttään, mutta palaa itse Tampereelle, kun ensin on käynyt mummoa katsomassa.
Mää oon Mänttästä -tapahtuma oli jo käynnistynyt torilla, minne en ajoissa ehtinyt. Sen sijaan Los Dosin keikalle ehdin. Göstan konsertti jää väliin ja nukkumatti alkaa kutsua jo hyvissä ajoin.
Lauantaina 25.7. sitten katseltiin reinofutista ja ihan "oikeatakin" jalkapalloa Mäntänvuoren kentällä:
13 Reinofutis, FC Juicen kirjasto vs. FC Kop@ Juicen kirjaston pojat ovat ilmeisesti treenanneet jalkapalloa, eivät vain lukeneet ja kuunneelleet Leskistä. Selkeä voitto vieraille.
14 Ainofutis, FC Märylin vs. FC Ladies. Kotijoukkue taisteli urhoollisesti, mutta niukka tappio tuli yleisön kannustuksesta huolimatta.
15 Valon peli, Mäntänvuoren jalkapallokenttä: Valo - LeKi Futis.Valolle maalin tappio, vaikka tilanteita oli ja kannustus oli raivokasta.
Kormus viihdytti jalkapallo-otteluiden lomassa. Mm.Juicen kappaleita. Maukasta suomirockia.
Katusählyn loppuottelunkin ehdin näkemään...
Vuorenmaja tarjosi jälleen hyvää musiikkia ja hyvää seuraa. Radio Autere lähetti paikalta ohjelmaa suorana. Helena Haaparannan konsertissa soi sähkökannel! https://soundcloud.com/helena-haaparanta/smoke-on-the-water-live-vuorenmaja-2572015?fb_action_ids=10153560732959596&fb_action_types=soundcloud%3Apublish
Myöhemmin illalla Night Club Kane goes punk and pogo, lauteilla Metsäliitto Mäntän konttori ja Rattus. Paikalla oli monia tuttuja, mutta keskustelu on hieman vaikeaa, kun bändien vahvistimet ovat täysillä. Musiikista en sano mitään...different strokes for different folks...
Sunnuntaina sataa aina lauloi Tapio Rautavaara aikoinaan, ja niin satoi nytkin. Päivä meni siis melkein ns. Punaiselle Ristille.
"Lomaa" oli toki vielä paljon jäljellä. Tiistaina piti tottakai poiketa Vilppulan torilla kahden siskon kanssa, ja samat tututhan siellä oli kuin aikaisempinakin vuosina. Muurinpohjalettu ja kahvi olivat tietysti must.
Vuoden museo Gösta oli todella tutustumisen arvoinen niin itse paikkana kuin kokoelmiensa vuoksi. .
Lentoasemalla rutiinit, odottelua, lopulta koneeseen.
Vierustovereiksi sattuu eläkeläispariskunta Benalmadenasta. Pakenevat helteitä vilpoiseen kotimaahan. Juttelemme mukavia, ja matka joutuu. Neljä tuntia ja kymmenen minuuttia, ja ollaan Tampereella. Tytär vie kyydissä Mänttään, mutta palaa itse Tampereelle, kun ensin on käynyt mummoa katsomassa.
Mää oon Mänttästä -tapahtuma oli jo käynnistynyt torilla, minne en ajoissa ehtinyt. Sen sijaan Los Dosin keikalle ehdin. Göstan konsertti jää väliin ja nukkumatti alkaa kutsua jo hyvissä ajoin.
 |
| Neon 2, eikun siis, son Los Dos. |
Lauantaina 25.7. sitten katseltiin reinofutista ja ihan "oikeatakin" jalkapalloa Mäntänvuoren kentällä:
13 Reinofutis, FC Juicen kirjasto vs. FC Kop@ Juicen kirjaston pojat ovat ilmeisesti treenanneet jalkapalloa, eivät vain lukeneet ja kuunneelleet Leskistä. Selkeä voitto vieraille.
14 Ainofutis, FC Märylin vs. FC Ladies. Kotijoukkue taisteli urhoollisesti, mutta niukka tappio tuli yleisön kannustuksesta huolimatta.
15 Valon peli, Mäntänvuoren jalkapallokenttä: Valo - LeKi Futis.Valolle maalin tappio, vaikka tilanteita oli ja kannustus oli raivokasta.
Kormus viihdytti jalkapallo-otteluiden lomassa. Mm.Juicen kappaleita. Maukasta suomirockia.
Katusählyn loppuottelunkin ehdin näkemään...
Vuorenmaja tarjosi jälleen hyvää musiikkia ja hyvää seuraa. Radio Autere lähetti paikalta ohjelmaa suorana. Helena Haaparannan konsertissa soi sähkökannel! https://soundcloud.com/helena-haaparanta/smoke-on-the-water-live-vuorenmaja-2572015?fb_action_ids=10153560732959596&fb_action_types=soundcloud%3Apublish
Myöhemmin illalla Night Club Kane goes punk and pogo, lauteilla Metsäliitto Mäntän konttori ja Rattus. Paikalla oli monia tuttuja, mutta keskustelu on hieman vaikeaa, kun bändien vahvistimet ovat täysillä. Musiikista en sano mitään...different strokes for different folks...
Sunnuntaina sataa aina lauloi Tapio Rautavaara aikoinaan, ja niin satoi nytkin. Päivä meni siis melkein ns. Punaiselle Ristille.
"Lomaa" oli toki vielä paljon jäljellä. Tiistaina piti tottakai poiketa Vilppulan torilla kahden siskon kanssa, ja samat tututhan siellä oli kuin aikaisempinakin vuosina. Muurinpohjalettu ja kahvi olivat tietysti must.
Keskiviikkona oli vuorossa matkan kulttuuripitoisin päivä. Tutustuminen aikuisen tyttären kanssa Gösta- museoon sekä Mäntän Kuvataideviikkojen antiin Pekilossa.
Vuoden museo Gösta oli todella tutustumisen arvoinen niin itse paikkana kuin kokoelmiensa vuoksi. .
Pekilon
kokoelma oli toki ajatuksia herättävä ja mielenkiintoinen, mutta osa
taiteesta, joka oli hyvin sähköistä ( eli paljon videokuvaa ja ääntä) ei aina täysin
minulle
auennut.
Torstaipäivälle
ei juurikaan ollut suunnitelmia, paitsi siirtyminen Tampereelle, josta
sitten perjantaina oli vuorossa lento Malagaan ja siirtyminen
Aurinkorannikon helteisiin Suomen viileydestä. Onneksi viikolla olleista neljänkymmen asteen lämpötiloista oli tultu ainakin hieman alas.
Viikko on lyhyt aika, varsinkin kun käytännössä matkoihin siitä kuluu kaksi päivää. Mutta aikaahan on, ja kello tikittää lisää jatkuvasti (minulla kun sellainenkin muinaismuisto kuin rannekello yleensä on mukana) ... ehkäpä jälleen ensi vuonna mää oon Mänttässä? Que será será...¡Hasta la vista!
