torstai 19. kesäkuuta 2014

Sanoja, sanoja...

Olen koko ikäni ollut kiinostunut kielistä. En pelkästään  siitä, mikä on suussa  - vaikka, aika yllättävästi, monessa kielessä sana kieli  tarkoittaa sitä punaista lihasta suussa kuten myös sitä ääntelyä, minkä luomisessa tuo elin on tärkeä - elintärkeä?

Ennen facebookia ihmisillä oli tapana tapailla erilaisissa chat roomeissa eli  mm. irc-kanavilla.

Yhdellä irkkikanavalla  (kanavan ihmiset olivat eri maista, yhteinen  kieli oli englanti) kerroin kuuntelevani Doors-yhtyeen kappaletta No me moleste mosquito. Rock-fanit tietävät, että tämä on single, joka julkaistiin Jim Morrisonin kuoleman jälkeen, eikä ole varsinaisesti mikään rock-klassikko.
 Jutun pointti on se, että jotkut heittivät tähän kommenttia: Mosquitos are molesting you? ;)
 Englannin kielessä kun  tänä päivänä child molester tarkoittaa (useimmiten)  miestä, joka käyttää (tai yrittää käyttää)  alaikäistä lasta seksuaalisesti hyväkseen.  

Toinen espanjan kielinen sanonta televisiosta  on "XXX  patriocinada esta canal." Englantia puhuvan mielestä tämä voi kuulostaa hassulta. 
 Patrocinar tarkoittaa sponsoroida. "Tätä kanavaa sponsoroi XXXX"  Englannin kielinen patronize taas tarkoittaa "holhota, suhtaututa alentuvasti/ylimelisesti. "
Englannin kielessä ajan myötä merkitys on muuttunut negatiiviseksi.

Saman sanojen merkityksen ja sisällön muutoksen tai erilaisuuden voi huomata myös usein vaikkapa Suomen ja Viron kielissä

Eesti Raamat on virolainen kirjankustantaja. Meillähän Raamattu tarkoittaa tiettyä kirjaa, jotkut nimittävät sitä Isoksi Kirjaksi. Monet viron sanat ovat lähinnä kuin väärin kirjoitettua suomea. Usein lyhempiä, kuten metsä = mets, poika = poeg. 

Suomen murteissakin merkitykset vaihtelevat.  Muistelen, että jossakin päin Suomessa sanonta "en kehtaa" tarkoittaa en viitsi, kun taas minun kotiseudullani merkitys oli jotakin sinnepäin että "ujostelen" tehdä jotakin. Ero ei ole suuri, mutta on olemassa.

Lingvistiikan eli kielitieteen yksi määritelmä on:  Lingvistiikka eli yleinen kielitiede on ns. luonnollisten kielten tutkimusta. Yksi sen osa-alue on juuri kielen muutos.

Sanat ovat ajattelun työkaluja. Internet ja sosiaalinen media muokkaavat kieltä, ja joidenkin mielestä usein väärään suuntaan. Ilmeistä kyllä on, että esim. englannin ja siitä "muokattujen" sanojen käyttö on usein melko turhaa (vaikka varmasti itsekin siihen "syyllistyn" varsin usein. Musiikista puhuttaessahan se on hyvinkin tavallista  Eikä meistä kukaan enää ihmettele miksi me mailaamme/meilaamme, laittelemme selfieitä jne jne.

Nopeasti leviävä someaineisto  myös luo ja levittää esim. nuorten muotisanontoja kaiken ikäisille. "Pelittää" oli minulle uusi sanonta joskus."Tämä on parhautta" voi olla jonkun mielestä sanahirviö, minusta se on hauska sanonta. "Myötähäpeää" en halua tuntea. Miksi tuntisin? Hävetä voi vain itsensä puolesta. Jos sittenkään.
 Jos haluaa pysyä ajan hermolla, Urbaani sanakirja on oiva paikka oppia muoti-ilmaisuja. Toki ne kaikkein trendikkäimmät nuoret ja nuorenmieliset ovat tod.näk. (trendikäs lyhenne?) jo hylänneet monet niistä.

Guuglaamalla taas löytää vaikka mitä tietoa, vaikkapa Wikipediasta.

Ennen somea en myöskään tiennyt, että ihminen joka sanoo jotakin moraalista ja hyvistä tavoista on kukkahattu(täti). Vihreitä arvoja kannattava ja ympäristön tilasta huolestunut taasen on viherpiipertäjä tai, mikä vielä pahempaa, punavihreä tai vihervasemmistolainen. 

Mutta mikä on "siideripissis"?  En taida viitsiä googlettaa...

Minkähän uuden jutun sitä tänään bongaisi? 

https://www.youtube.com/watch?v=wrlew2G6nvA&hd=1#!

Parole parole = sanoja sanoja...ei ehkä parhautta, mutta hyvä laulu...






Bates Motel