Moottoripyörä on moottoripyörä

"Moottoripyörä on moottoripyörä, skootteri on lälläripyörä".
Näin lauloi vuonna 1979 Mika Sundqist. 
"Moottoripyörällä ratsastan, namusia naisia katsastan".

Noihin aikoihin skootterit olivatkin aika kesyjä verrattuna varsinkin suuriin moottoripyöriin.
 Linkissä ("skootterit" yllä) käsitellään ns. moposkoottereita, joiden iskutilavuus on 50 ccm. 

On olemassa myös skoottereita, joiden moottorin koko on 125 kuutiosta aina 850 kuutioon. 

Nämä eivät ole mitään lälläripyöriä, eivät myöskään halpoja. 

Espanjassa yleisin skootteri on se Mikan  halveksima skootteri, pienimoottorinen, useimmiten (kai?) yhä kaksitahtinen mopo, jonka ero mopediin on renkaiden koko ja vaihteettomuus. 

Skootterin historia (siinä muodossa kuin sen tunnemme) on Italiassa, missä Toisen Maailmansodan jälkeen haluttiin kehittää halpa kulkuneuvo ns. tavallisille ihmisille. Näin syntyivät mm. Vespa  ja Lambretta.

Täällä Espanjassa  mopoautot
ovat suosittuja ainoastaan vanhempien ihmisten kulkuneuvoina. 
Nuoria ne eivät kiinnosta. Ne kun eivät ole "bomba" eli makeita tai cool, pähee, siisti,  mikä nuorten käyttämä  sana  nyt onkaan nykyisin suomeksi.

Suomessa (kuulema) mopoautot ovat jonkinlainen ongelma. Kevyt rakenne, kuljettajien vähäinen kokemus, kaikki viittaa mahdollisiin 

ongelmiin ja onnettomuuksiin.  Kuljettajan nuori ikä ja kevyen ajoneuvon pakkaaminen nuoria täyteen ei auta asiaa.  Auto täynnä innokkaita nuoria, ehkä humalassa (toivottavasti ei sentää kuski!).

Espanjassa (mopo)skootterien käyttäjät joutuvat varsin usein onnettomuuksiin, syynä ajotapa, jossa usein ohitellaan esim. autoja varomattomasti. 
Vakuuutusmaksut ovat siksi korkeita. Myin siksi pois oman Vespani.

Skootteri (erityisesti suurimoottorinen, moottoripyörää vastaava) on mainio kulkuneuvo, jonka etuna autoon on helppo parkkeeraaminen laillisesti miltei mihin ja milloin tahansa. 

Moottoripyörä ON moottoripyörä, skootteri on skootteri.   Jos se (skootteri) ei sovi imagoon, valinta on ajajan. En voi olla hymyilemättä (vaikka vanha olenkin) iäkkäille  motoristeille, joiden nahkaliivin selässä lukee esim. Sons of Devil tai muuta naurettavaa.  Tietysti joku voi  nauraa   (ilmeisesti nauraakin) minun nahkarotsilleni ja Stonesien tongue-logolle.

Useimmat motoristit ja -kerhot ovat kuitenkin. kunnon porukkaa.  

Olisiko kyse siitä, että nuoruus on mennyt, mutta unelmat eivät?