Oscar Wilde |
Otsikko lainaa kirjailija Oscar Wildea. Miestä, joka syntyi noin sata vuotta liian aikaisin.
Wilde oli biseksuaali aikana, jolloin kaikki "seksuaalisesti poikkeava" oli kiellettyä. Hän oli viiltävän älykäs mies, jonka sanonnat ja lainat ovat tänään yhtä totta kuin silloin aikoinaan.
Wilde syntyi yläluokkaan, isä oli lääkäri. Poliiitisesti radikaali hän ei ollut, työväenliikettäkään ei oikeastaan edes ollut hänen vuosisadallaan. Teollinen vallankumous oli vasta alussa.
Tämän päivän maailmassa Oscar Wilde nauttisi kaikesta siitä huomiosta, mikä tekisi hänestä ns. julkkiksen. Omana aikanaan hän joutui vankilaan. Siveettömänä henkilönä. Tänään hän olisi kaikkien tv-kanavien jahtaama, rikas "celebrity".
Toinen, aikoinaan useinkin toistettu
sanonta väittää: Jos et ole kaksikymppisenä sosialisti, sinulla ei ole sydäntä. Jos olet viisikymppisenä edelleen sosialisti, sinulla ei ole aivoja.
Olen eri mieltä. Olen, uskoakseni, edelleenkin sosialisti. No, ehkä pari anestesiaa on tuhonnut liikaa aivosoluja, ja loput tuhoutuneet halvan espanjalaisen oluen vuoksi?
Miltei joka päivä näkee jonkun kokoomusnuoren kirjoittavan blogissa, kuinka Suomi on täynnä ihmisiä, jotka käyttävät väärin sosiaaliturvaa. He eivät (yleensä) hyökkää maahanmuuttajia kohtaan (koska se voidaan ymmärtää rasismiksi) vaan sosiaaliturvaa vastaan, yleensä. Jokaisen pitää tulla toimeen omillaan!
Nuoruuteen kuuluu eräänlainen malttamattomuus. Kaikki, nyt,heti! "Koska olen lahjakas, minulla on oikeus tallata niitä, jotka ovat heikkoja, huonoja, tyhmiä".
Minun nuoruuteeni kuului (ehkä naiivi) usko parempaan maailmaan. Se onkin täällä, osittain. Ja osittain ei. Monet asiat ovat paremmin, ihmisillä on autoja, isoja telkkareita, kaikenlaista elektroniikkaa. Onko elämä parempaa?
Asun Espanjassa. Miksi siis välittäisin "vanhan maan" tilanteesta? Tottakai välitän. Puolet sydämestä ja koko suku on siellä.
Suomi oli joskus ns. hyvinvointivaltio. Sitä on ilmeisesti ajettu, ja ajetaan alas. Euroopan Unionin piti jakaa hyvinvointia koko Euroopalle. Se taitaa ajaa hyvinvointia vain joillekin. Niiille, jotka ovat vahvoja. Hyväksymmekö sen? Me, "tavalliset ihmiset"? Sitäkö opetamme lapsillemme? Että vain vahvat menestyvät?
Ne, jotka eivät ole vahvoja, saavat jäädä jalkoihin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti