Vapauden kaihi soi!

Elämä on täynnä paradokseja.

Minulle tehtiin kaihileikkaus, että näkökyky paranisi.
Seurauksena oli, että ostin pari äänikirjaa e-kirjan sijaan, kun ohjeissa sanottiin, että lukemista, tv:n katselua ja lukemista voi harrastaa "kohtuudella".
Minä kun en ole kirjojen kohtuukuluttaja vaan suurkuluttaja, ostin äänikirjoja.

Kaihileikkaukseen valmistumisesta näyttää Suomessa olevan hieman eri ohjeet kuin Espanjassa. Suomalaiset sairaalat sanovat, että leikkauspäivänä saa syödä ja juoda normaalisti. Minulle kerrottiin, että en saa syödä ja juoda kahdeksan tuntia ennen operaatiota.

Leikkauksen jälkihoidostakin ohjeet poikkeavat eri sairaaloilla.  Painavien esineiden nosto, voimakas liikunta ja kumartuminen alaspäin sekä luonnollisesti leikatun silmän hierominen on kielletty. Saunoa ei saa, ja veden pääsy silmään pitää estää. Nukkua pitää selällään tai toisella kyljellä (kuin leikattu silmä), yöllä pidän muovista maskia.
Toipuminen kestää kolme viikkoa. 

Jokin sairaala Suomessa antaa ajaa autolla heti leikkauksen jälkeen, jos toisessa silmässä näkökyky on hyvä. 
Minun saamissani ohjeissa autolla ajo kiellettiin. Saunomisen sallii yksi sairaala viikon, toinen kahden viikon kuluttua. Espanjalainen sairaa ei luonnollisesti puhu saunomisesta erikseen.

Yksi sairaala neuvoi ostaamaan silmätipat etukäteen, toisessa neuvottiin käyttämään kahta eri tippaa. Jotkin sairaalat antavat tipat mukaan, näin tapahtui myös minulle. Joku sairaala neuvoo käyttämään tipat loppuun, minulle kerrottiin, että pitää hankkia uusia tippoja tarvittaessa, jos ne loppuvat ennen kolmea viikkoa. 

Internet on paikka, josta löytyy tietoa joka lähtöön. Kuten ajatella saattaa, erilaista informaatiota riittää.
Jokaisen kannattaa varmasti noudattaa niitä ohjeita, mitä leikkauksen suorittanut sairaala antaa.  

https://youtu.be/7zISaRmIQSg

Rasvatonta, sokeritonta, suolatonta : mautonta?

On suht. myöhäinen ilta, ja olen juuri nauttinut iltapalan.

Leipä oli (tietenkin!) täysviljaa. Juusto sen päällä havarti light. Paté sen sijaan oli "normaalia" eli siinä oli 19 prosenttia rasvaa.  Löytyy myös 0-rasvaista.

Kun olin sairaalassa, toipumassa sydänleikkauksesta, minulle tarjottiin ruokaa, jossa ei ollut rasvaa eikä suolaa. Ruoka sisälsi paljon vihanneksia. Kahvi oli kofeiinitonta. Paino putosi kymmenkunta kiloa.

Pääsin pois sairaalasta. Parin kuukauden sisällä olin, vaikkakin toipunut leikkauksesta, aina väsynyt.  Minulla todettiin anemia. 

Anemia hoidettiin, mutta aloin kuumeilla. Minulla todettiin jonkinlainen infektio.  Jouduin uuteen leikkaukseen. Kävin läpi  ohitusleikkauksen. Jo toisen kerran vaimolle kerrottiin, että voisin kuolla.  
Selvisin siitäkin.  

Nyt noista leikkauksista on vuosia.

En tunne itseäni todella terveeksi.  Pystyn kuitenkin elämään jokseenkin  normaalia elämää: voin  kävellä koiran kanssa, tehdä normaaliin elämään kuuluvat rutiinit. 

Aikoinaan juoksin lenkkejä kaksi-kolme kertaa viikossa, talvella hiihdin pari-kolmekymmentä kilometriä joka viikko. Punttisali oli vuorossa ainakin kaksi kertaa viikossa. 

Kaikki tuo on jäänyt.

Kun luen ihmisten päivityksiä sosiaalisessa mediassa kun he pohtivat kaikkea mahdollista ruuasta ja kuntoilusta ja painon pudottamisesta, en voi olla ajattelematta, että he murehtivat turhaan. Täytyy vain valita oikeat vanhemmat, jotta saa ne parhaat geenit.  Terveellinen elämä on tietysti arvo sinänsä, mutta se ei takaa pitkää elämää ja hyvää, koko elämän jatkuvaa terveyttä.  

Vanha kulunut fraasi sanoo, että ehkä ei ole syytä toivoa lisää päiviä elämäänsä, vaan lisää elämää päiviinsä. 
Myöskin on sanottu, ettei kuntoilu ehkä auta elämään pitempään, mutta kuolee terveempänä.

Allekirjoitan molemmat. 

Luonnon laki

Sain joskus lahjaksi Kari Hotakaisen kirjan Juoksuhaudantie.
Tykkäsin kovasti.
Se oli ensi kosketukseni kirjailijan tuotantoon. 
Ja valitettavasti pitkään myös viimeinen. 

Pitkän harkinnan jälkeen hankin ns. e-lukijan, ja huomasin suomalaisen firman myyvän Hotakaisen teoksia. Ja vielä "tarjoushintaan".


Monien muiden lailla, olen aina sanonut, että haluan tuntea ja jopa haistaa  paperisen kirjan (toki esim.  tupakalle haiseva teos ei ole miellyttävä).  Edelleenkin olen ns. totuttelemassa e-kirjoihin. 
Parasta on tietysti se, että teoksen saa heti. Posti- ym. kuluja ei ole.
"Kirjasto" seuraa mukana. Monta teosta yhdessä, pientä tablettia vastaavassa lukijassa.  

Ostamani Hotakaisen teos oli (ja on) nimeltään Luonnonlaki. 
Teos perustuu hyvin pitkälle Hotakaisen omiin kokemuksiin. Kirjailijahan  joutui vakavaan liikenneonnettomuuten. 
Hänen kokemuksensa sairaalassa, ja sen tajuaminen, että sairaalahoito Suomessa on jo  tavallaan etukäteen maksettu näkyy fiktiivisen henkilön,  veroja aina välttämään pyrkineen pienyrittäjän havahtumisessa.  

Kirjassa on moni maukkaita kohtia. Pienyrittäjä Rautalan tytär on idealistinen "vihreä", jolle isä on vain itsekäs, maailmaa tuhoon johtava menneisyyden mies...ja tytär odottaa lasta.
Rautala on ajoittain huumetokkurassa, ja puhuu ns. tuhmia ja näkee eroottisia unia.  
Toisaalta Rautala pelkää , ettei maalla ole pitkään varaa tarjota kaikkia sosiaalipalveluita kansalaisilleen.  

Hotakaisen kirja ei ole hauska. Aihe sinänsä kun on vakava.  Se on kuitenkin tärkeä kirja, vaikka ajoittain tuntuukin rakenteellisesti hajoavan.  Mutta ehkä näin on tarkoituskin?  Sairaalassa oleva ihminen liikkuu todellisuuden ja fantasian välillä.   

Enempää sisällöstä on turha paljastaa. Kannattaa lukea!