Pussikaljaa ja muita ihmeitä

Kun joskus aikoinaan aloin kirjoittaa tätä blogia, tarkoitus oli kertoa suomalaisen miehen kokemuksista uudessa kotimaassa, Espanjassa. Unohtamatta sitä "vanhaa kotimaatakaan". 

Kokemuksiin ja elämyksiin kuuluvat luonnollisesti myös musiikki, kirjat, elokuvat. 

Espanja (ja erityisesti Aurinkorannikko) on kuluneen yli 15 vuoden aikana muuttunut melkopisesti. Ulkoisesti kehitys on ollut suurta: vuosien ajan rakennustoiminta oli rajua, nostureita näkyi kaikkialla. Rakennnusmiehiä näki työssä ja kaduilla matkalla työhön ja sieltä pois. Ruokatunneilla ostamassa syötävää marketeissa tai syömässä halvoissa ravintoloissa.  Rahaa oli liikkeellä, kaikki näytti kasvavan vauhdilla.

Kunnes tuli yleismaailmallinen lama, joka alkoi Yhdysvalloista. 

Yhä vieläkin rahaa tuntuu riittävän esim. Mijasin kunnalla. Julkiset paikat ovat siistiytyneet, kaikki näyttää paremmalta (kadut, pienet puistot ym) kuin vuosia sitten. Rakennustoiminta on kuitenkin yhä miltei olematonta.

 Supermarketeissa ja erilaisissa ostoskeskuksissa lamaa ei juurikaan huomaa; ehkä siksi, että alueen asukkaista suuri osa on joko varakkaita tai ainakin suhteellisen hyvin toimeentulevia (ulkomalaistaustaisia) eläkeläisiä tai muuten työelämän jättäneitä.

Kirpputoreilla myyjiä on yhä enemmän ja hinnat ovat pudonneet. Monet ilmeisesti  luopuvat "ylimääräisestä" tavarasta saadakseen rahaa jokapäiväiseen elämään. 

Myös Suomi tuntuu muuttuneen paljon. Taloudellinen tilanne on ilmeisesti huonontunut vuosien ajan. Vielä enemmän on ehkä muuttunut poliittinen ilmasto.  Huonoina aikoina asenteet kovenevat. 

Myös kieli muuttuu. Sosiaalinen media ja Facebook ovat auttaneet minua pysymään "ajan tasalla". Joskus olen ns. kantapään kautta oppinut uusia sanontoja. Kun joku puhui pussikaljasta, minä hölmönä kysyin, myydäänkö Suomessa todellakin olutta pussissa (kuten esim. maitoa aikoinaan). Selvisi, että sanonta tulee siitä, että olutta kannetaan muovipussissa ja nautitaan jossakin ulkona.  Kun joku ei voi hyvin, hän on huonossa hapessa.  Tietokone, puhelin tai mikä tahansa hilavitkutin taas pelittää tai ei.  Joskus ihmistä ei jaksata tehdä jotakin. Tietokonekieli (ja ylipääsä enkku)  on sitten luku sinänsä; suomi on täynnä sanoja, kuten ignoorata, (vaikkapa exää), inside läppä. Kalkulaattori, mailata (tai meilata), näillehän ei loppua ole. 

Mutta, nyt ihan aikuisten oikeesti taitaa riittää. 

Suoraan sanottuna, suurin piirtein, sellaista elamä on eli lyhyt vilkaisu Juha Vainion tuotantoon

Olen ollut Juha Vainion (joka varsinkin uransa alkuvuosina käytti nimeä Juha Watt Vainio) ihailija, nykykielellä fani, vuosikymmeniä.

Aikanaan Suomessa oli vain kaksi eri radiokanavaa: Yleisradion yleisohjelma ja rinnakkaisohjelma. YLE soitti kiitettävästi suomalaista iskelmämusiikkia. Ei varmasti mennyt päivääkään vuoden 1964 jälkeen, ettei radiossa olisi soinut jokin J.Vainion esittämä, sanoittama tai säveltämä (tai kaikkia näitä) kappale.

"Suomalaisen (miehen) sielun tulkki". Tätä fraasia on käytetty kyllästymiseen asti. Ei siis käytetä sitä kuvailemaan Vainiota. Todetaan vain, että Juha Vainion laulut kertovat suomalaisesta (miehestä) parhaimmillaan ja pahimmillaan. Joskus hauskasti, joskus traagisesti, joskus (harvoin) mennen huonon maun puolelle. Etenkin uran alkuaikoina, jolloin suomalainen juopottelukulttuuri (?) oli mestarille omakohtaista.

• Paras rautalankayhtye / Kaulittu twist (1964)   Humoristinen, hieman sarkastinen laulu "pitkätukista" jotka "hylkäsivät    vaikeat ja hankalat nuotit jo varhain".  
•  
• Jos vain saisin nastahampaaan takaisin / Joulupukin hipat (1964   Spike Jonesin tunnetuksi tekemä laulu, miltei suora käännös.
• Junnu haluaa nastahampaansa joululahjaksi.
• 
  
• Tangokauppias / Juhannustanssit (1965) (A-puoli: + Matti Kuusla)
•  Klassikko! Janatuisen jazziyhtye svengaa!
• 
  
• Sellanen ol' Viipuri / Turistit Tuppukylään (1965)  Molemmat puolet olivat "hittejä". A-puoli on nostalgiaa, B-puoli parodiaa.
• 
  
• Herrat Helsingin / I remember Janatuinen (1966)
•  Surullisenhauska tarina minihameiden ajalta. Lyyli Leväperä kokee Helsingin  herrojen  petollisuuden.

        Regina Rento / Pummi (1966)  

•  YLE ei soittanut tätä levyä, kaksimieliset sanat olivat liikaa tuohon  aikaan. Alkuperäinen kappale on ruotsalaisen Cornelis Wreswijkin käsialaa. 
•      .     
• Vanha herra Igor / Lahjomaton Elias Nessinen (1966)
• Suositun tv-sarjan inspiroima laulu.
• 
  
• Seuramatkat / Ölman (1967) (A-puoli: Reijo Tani, B-puoli: Vainio + Reij    Tani. Jälleen molemmat puolet suosittuja. A-puolen tarina örveltävistä             suomalaisturisteista on onneksi enimmäkseen historiaa

• Muistatkos kun... / Rukouslauantai (1967) (+ Reijo Tani)
•  Kuusikymmentäluvulla oli vielä tällainenkin kummajainen, lauantai,    jolloin tanssien järjestäminen oli kielletty. Tämä laulu kritisoi huumorin   keinoin tätä
•  perinnettä, joka johti usein ns. ryyppäjäisiin.
•  
• Kauhea kankkunen / Lepakkomies (1967)
• Juha Vainion omakohtaisia kokemuksia, huumorin kautta välitettynä.
• 
  
• Sua muistan / Vanha salakuljettaja Laitinen (1967)

        Haikea, nostalginen balladi menneestä ajasta  kieltolain ajalta.

• Slussenin sissit / Ei pohjan poikia palele (1968)
•  Tukholman siltojen alla eläneiden elämää huumorin kautta
•  romantisoiva sinkku. Ei ehkä julkaistaisi nyky-Suomessa! 
• 
  
• Tulta päin! / Roskis (1968) 
•  "Mullon kylän suurin kypärä ja letku letkeä!" VPK:n tunnari?

• Suomi–Ruotsi / Ei maha mittää (1968) 
•  Yleisurheilumaaottelun kuvaus. Huutosakki riimittelee hieman   heikosti:
•  Esimerkiksi huutosakki huutaa ”Hakkaa päälle meidän Jaska  -  
•  Ruotsi on taas täysin lyöty” ja ”Pimeäksi meni vintti  - hiljaisena hiipii Nilsson.
• Tämän päivän poliittisen korrektiuden aikana ainakin  jälkimmäinen taitaisi olla liikaa?
•   
• Varsinaiset Seiväsmatkat / Soita mulle Sorpas (1969)
•  Seuramatkat-kappaleen uudelleenlämmitys ei oikein kanna.
•       .
• Matkarakastaja / Koltta (1971)
•               
•  Muutaman vähemmän onnistuneen sinkun jälkeen taas täyttä  Junnua, jos kohta aika on tainnut ajaa ohi tämän "sovinistisen" rallin?
•       
• 
  
•   Käyn ahon laitaa / Mesenaatti Montonen (1979)
•   Junnu herkistelee. Suomen kesän ylistyslaulu.
•              
• 
  
• Albatrossi / Siitä on jo aikaa (1980)
•   Symboliikka toimii. Kertomus miehestä, jonka
•   unelmat jäävät toteutumatta.  Laulu viiltää syvältä. 
•   Mielestäni paras Vainion itse esittämä kappale ja sanoitus.
• 
  
• Matkalla pohjoiseen / Jaska ja Eetu ja Eikka (1981)
•  Junnun kevyempää puolta, pikkutuhma laulu matkasta pohjoiseen.
• 
  
• Yleisessä saunassa / Kotkan poikii ilman siipii (1982)
•  Raitistumisen  jälkeen (1976) Vainion sanoitukset  muuttuivat yhä syvällisemmiksi. Kotkan poikii...on kunnianosoitus kotikaupungille ja sen "pojille".              
•                       
• Vanhojapoikia viiksekkäitä / Eräänlainen sotaveteraani (1982)
• Vainio yhdistelee ihmiskohtalon ja ympäristönsuojelun  haikeaan ralliin.
•             
• Ei ole Kööpenhamina kuin ennen / Lentoemäntä (1983 Nostalgia ei taida olla kuin ennen?  

        Elämää ja erotiikkaa / Mä voisin olla amerikkalainen (1984)

         Monet Junnun kappaleista kertovat elämästä, menetyistä  

         tilaisuuksista ja siitä, miten joku tai jotkut tuntuvat aina tekevän 

         parempia ratkaisuja elämässään....

        Lisäksi Vainion kappaleista on ehdottomasti mainittava Sellaista elämä on,  

        mitä ei sen suosiosta huolimatta koskaan julkaistu sinkkuna, vaan vain  

        samannimisellä LP-levyllä.

        Omien kappaleidensa lisäksi Juha Vainio sanoitti satoja kappaleita, joista 

        parhaimpia ja tunnetuimpia lienevät Pepe Wilbergin ja Jormas-yhtyeen 

        Rööperiin  ja Fredin kappale Kolmatta linjaa takaisin.

        Juha Vainion koko tuotanto on julkaistu 10 CD:n boxina.  Hieman 

        vähempään tyytyvälle riittänee 2 CD:n boxi.

          http://fi.wikipedia.org/wiki/Juha_Vainio

       https://www.facebook.com/pages/Juha-Watt-Vainion-fanisivu/761487583874109