Näytetään tekstit, joissa on tunniste Urbaanit legendat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Urbaanit legendat. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. helmikuuta 2016

Mies joka ampui Liberty Valancen



                                                          









Mies joka ampui Liberty Valancen
on lännenelokuvien klassikko.
Elokuva, jota suuret länkkärinimet tähdittävät, ei saanut kovin hyviä arvosteluja aikoinaan, mutta on ajan myötä kohonnut arvostuksessa.

 Sen sanoma on, että kun jokin asia saa tietyn maineen, siitä tulee kultti,  kultista tulee fakta, ja totuus unohtuu. 

 Myöhemmin leffan sanomaa on kierrätetty mm. Lorne Greenen  kappaleessa Ringo. Siitä teki upean version suomeksi  Tapio Rautavaara.

 Niin tarina levisi ympäri maan:
Hän Ringon löi aseellaan.
Ja vuodet vain, näin kerrotaan,
sai aseeni viimein vaikenemaan.
On outoa vain yks’ asia: Miksi
nyt tähteä sheriffin kantaa risti
Ringon?


Monella  oikean elämän alallakin tarpeeksi toistetusta "totuudesta" tulee fakta.
Musiikki on yksi niistä.

Benny Goodman oli taitava muusikko ja mainio orkesterinjohtaja, jonka yhtyeisiin (pieniin ja isompiin) kuului huippumuusikoita.
Silti nimi Swingin kuningas taisi olla enemmän levy-yhtiön markkinoinnin tulosta. 

Elvis Presley sai nimen rockin kuningas hyvin helposti. Monien mielestä turhaan. Elvis oli kuitenkin suosituin rockin alkuaikojen tähdistä, joka tosin siirtyi pian  yhä enemmän balladeihin, countrymusiikkiin ja jopa viihdemusiikkiin eli crooneriksi.
 Jerry Lee Lewisin  kerrotaaan sanoneen joskus 50-60 -lukujen vaihteessa: "Voihan Elvis olla kunkku, mutta minä olen paras! "

Rolling Stonesia alettiin jossakin vaiheessa mainostaa sloganilla Greatest Rock and Roll Band in the World.

Maailman parhaaksi LP-levyksi on ties kuinka monta kertaa valittu Beatlesien Sgt.Pepper´s Lonely Hearts Club Band. 

Paras single on  kriitikkojen äänestyksien perusteella Bob Dylanin  Like a Rolling Stone.  Rolling Stonesien Satisfaction on voittanut myös joitakin äänestyksiä.  Samoin Queenin Bohemian Rhapsody. Viime mainittu on ollut erityisesti ns.  suuren yleisön suosikki, etenkin Britanniassa. 

Maailman parhaaksi elokuvaksi ovat kriitikot valinneet yhä uudelleen Orson Wellesin filmin Citizen Kane.

Maailman parhaaksi elokuvanäyttelijäksi  ovat tulleet eri äänestyksissä valituiksi  Marlon Brando, Jack Nicholson ja Robert de Niro.
Naisista kärkipaikoilla ovat vuorotelleet Katherine Hepburn ja Meryl Streep. 

Maailman paras vitsikin on kuulema valittu. Tässä se on muutettu meille suomalaisille sopivaksi: 

Kaksi ruotsalaista on hirvimetsällä. Toinen heistä lyyhistyy yhtäkkiä maahan ja menee tajuttomaksi. Hänen toverinsa soittaa heti kännykällä hätänumeroon ja sanoo: "Kaverini kuoli! Mitä minä teen?"
Hätänumerosta vastataan rauhoittelevalla äänellä: "Älä hätäile, minä autan. Varmista ensin, että hän tosiaan on kuollut."
Puhelin vaikenee, kunnes kuuluu laukauksen ääni.
Ruotsalainen palaa puhelimeen ja sanoo "Selvä on. Mitä sitten?"

Vitsit ovat kyllä joskus  vähissä sosiaalisessa mediassa. Väitteitä, puolitotuuksia jopa virheellistä tietoa  jaetaan surutta. Aiheina  ruoka, dieetit tai  liikunta. Tutkimukset. Lääkkeet ja lääkärit. Politiikka.
Joskus taas uutiset ja tarkoituksella levitetyt huhut. "Kaupunkilegendat".

  Kun jotakin toistetaan tarpeeksi monta kertaa...niinpä niin.  Ja nimenomaan somessahan sitä tapahtuu.

   Man who shot Liberty Valance
 





perjantai 31. lokakuuta 2014

Todellisuus on tarua tylsempi : urbaanit tarinat eilen, toissapäivänä ja tänään







 Jo paljon ennen sosiaalista mediaa ja facebookia oli olemassa eräänlainen moderni kansanperinne, jota englanniksi kutsuttiin nimellä urban legends. 

Muistan ensihätään  ainakin pari-kolme "kaupunkilegendaa". Tosiasiassahan niitä on varmasti Suomessakin kymmeniä ellei satoja. Ja lisää varmasti keksitään kaiken aikaa.


Suksiboksi
Yhdessä tarinassa  perhe on lomamatkalla jossakin Keski-Euroopassa. Vanha rouva kuolee yllättäen, ja isoäidin (eli  anopin) toimittamiseksi takaisin Suomeen sovitaan, että hänet pakataan mukana olleeseen "suksiboksiin" ja muut tavarat laitetaan tavaratilaan.
Matka jatkuu läpi Euroopan. Jossakin vaiheessa pysähdytään huoltikselle  tankkaamaan auto ja ihmiset.  Palataan autolle. Ja voi mahoton! Auto on varastettu!
Suksibokseineen kaikkineen.

Sitten tulee kliimaksi: kertoja kysyy: Voitteko kuvitella niiden varkaiden ilmettä kun avaavat boksin!

No joo... Tosi hauska.

Nainen parkkipaikalla
Toinen "hauska" tarina taas kertoo naisesta, joka on ollut supermarketissa ostoksilla, ja mies on palannut autolle jo jokin aika sitten.
Nainen on tuntenut ns. painetta jo jonkin aikaa. Kiirehtii ostoksiensa kanssa tutun näköiselle autolle, avaa oven, istuu etupenkille ja antaa palaa...eli suomeksi sanottuna pieree sydämen kyllyydestä. Sanoo: Huh, johan helpotti!
Vasta sitten hän katsoo miestä, joka istuu vasemmalla puolella. Ei se olekaan aviomies! Eikä oikea auto!

Ehe ehe...

Sitten mennään jo melkein vanhan kansanperinteen pariin.

Nainen mustissa
Mies ajaa autolla jossakin ns. hevonkuusessa, pitkin asumatonta taipaletta. On yö, mustaa ja pimeää, sataa tihuttaa.  Yhtäkkiä tien sivussa näkyy kokonaan mustiin pukeutunut hahmo. Mies pysäyttää, kysyy onko kaikki OK. Haluaisiko nainen ehkä kyydin? Nainen vain nyökkää ja istuu miehen viereen etupenkille.
Muutamaan kilometriin kumpikaan ei puhu mitään, vaikka miehen tekee mieli kysyä mihin nainen on menossa. Jotenkin vain naisen olemus kertoo, että on parempi olla kysymättä mitään.

Lopulta mies ei malta olla hiljaa, hän kääntyy naisen puoleen kysyäkseen, milloin nainen haluaa pois kyydistä. Seuraavaan kaupunkiinkaan  ei ole enää pitkälti.

Nainen on poissa. Kadonnut!

Varsin erilaisia kaupunkitarinoita/urban stories on myös  olemassa.

Monista niissä kerrotaan maahanmuuttajista.

Maahanmuuttajat 
Näissä tarinoissa maahanmuuttaja tulee Suomeen.

 Ensimmäiseksi Suomi ostaa hänelle kalliit adidas- tai Nike-verkkarit (mihin suomalaisella köyhällä ei edes ole varaa!). Sen jälkeen hänelle etsitään asunto, jossa on 4-5 huonetta. Vaikka asuntojono on pitkä.  Mistä hän ei tietenkään maksa, koska hänellä ei ole tuloja.  Perhe tulee maahan myöhemmin, ja ajokortti-ikäisille (kuten myös vanhemmille, tarvittaessa) kustannetaan ilmainen ajokortti ja hankitaan kaikille ilmainen auto, yleensä vähintään BMW tai Audi. Poltttoaineen maksaa tietysti sossu. Kuten kaiken muunkin.

Edellä olevien  legendojen välillä ei näyttäisi olevan paljoakaan yhteistä.

Yksi yhteinen pìirre niillä kuitenkin on. Vain hölmö uskoo niihin.




Bates Motel