Nuori mies Virosta.

Meidän kadulla on baari nimeltä Rocca Grill Restaurant .

Turistiaikana (kesä-elokuu) baari on useimmiten täynnä iltaisin.

Pari iltaa sitten oli hiljaisempaa, kuten yleensäkin syyskuussa.
Kun vein koiraamme viimeiselle kävelylle noin puoli kymmenen aikaan, näin nuoren miehen, joka oli vahvasti humalassa. Hän tuntui haastavan riita kaikkien kanssa.  

Hän kuului toistavan jotakin kuinka "niitä oli sata kertaa enemmän kuin meitä!"  Mies puhui murtaen englantia.
Kysyin mistä hän puhui. Hän sanoi olevansa virolainen. Kuinka venäläiset miehittivät hänen  maansa. 
Sanoin, että kyllä ymmärrän häntä. Me suomalaiset taistelimme Neuvostoliiton ylivoimaa vastaan ja selvisimme.  

Hän kysyi, miksi emme auttaneet heitä. Sanoin, että me onnistuimme selviämään, ei meidän velvollisuutemme ollut "pelastaa" Viroa. Taistelitteko te? kysyin.


Hän suuttui. Sanoi, että me edelleen nuolemme Putinin penistä (hän tosin käytti vähemmän tieteellistä sanaa...)

Yritin selittää (ehkä noin) kolmikymppiselle miehelle, että mennyt on mennyttä. Viro on itsenäinen, on aika ajatella eteenpäin.  

Ei mennyt perille. 

Sanoin hänelle, että ehkä olisi aika mennä nukkumaan, "sleep it off". En jäänyt seuraamaan, lähtikö. Hänelle ei ainakaan tarjoiltaisi mitään ravintolassa. 

Menneisyyden haavat ja arvet ottavat aikansa parantua.   
Niin kauan, kuin on nuoria miehiä, jotka kantavat vihaa ja revanssihenkeä, maailmassa ei tule olemaan rauhaa.  Varsinkin kun on aina ollut ja aina oleva vanhoja miehiä, upseereita ja poliitikkoja, jotka lähettävät näitä nuoria miehiä kuolemaan. 

Muuttuvat laulut

Muuttuvat laulut vuosien mennen
 Aika pois paljonkin vie
 Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan voi viedä huomispäivän tie


Näin lauloi hyvin usein Yleisradion ohjelmissa 60-luvulla  ja vielä myöhemminkin (neuvosto)virolainen  George Ots.

Ots oli hyvin suosittu Suomessa. Saarenmaan valssi (1957), Uudelleen jos luokses tulla voisin (1968) Muuttuvat laulut ((1969), Moskovan valot (1972).
Hänelle myönnettiin vuonna 1956 Neuvosto-Viron, vuonna 1960 Neuvostoliiton kansantaiteilijan arvonimi, Leninin kunniamerkki  1970. 

Viron itsenäistyttyä jotkut virolaiset uskoivat Otsin olleen maanpetturi.  On jopa väitetty hänen olleen KGB:n agentti.

Suomessa Georg Ots oli jonkinlainen YYA-symboli. Neuvostoliitto oli jotakin, jonka kanssa piti elää. Mies oli laulaja, ei ihminen, joka olisi taistellut maansa itsenäisyyden puolesta. Suomi oli onnistunut pysymään itsenäisenä. Viro ei näin onnekas ollut. Siihen piti sopeutua.

Saksa jakautui kahtia Toisen Maaimansodan jälkeen. Neuvostoliiton miehittämästä vyöhykkeestä tuli ns. Itä-Saksa.  Itäisen Saksan puolelle jäänyt Berliini jakautui myös kahtia. Länsi-Berliini oli osa Saksan Liittotasavaltaa.  
Amerikkalaisten avulla läntinen Saksa pääsi jaloilleen.  Itäinen pysyi köyhänä.  Monet  halusivat muuttaa länteen.  Kommunistien komento ei miellyttänyt.


13. elokuuta 1961 n. 40 000 Itä-Saksan kansallisen kansanarmeijan sotilasta, poliisia ja työläistä sulki Länsi-Berliiniin johtavat tiet ja kadut. Ensin kaupungin jako tehtiin piikkilangalla, mutta pari päivää myöhemmin ryhdyttiin rakentamaan muuria betoniharkoista. Itä-Saksan viranomaisten mukaan muuri oli ”antifasistinen suojavalli” (antifaschistischer Schutzwall).

  Marraskuun yhdeksättä päivää vuonna 1989 pidetään muurin murtumispäivänä.

 Saksan jälleenyhdistyminen ( Deutsche Wiedervereinigung) tapahtui 3. lokakuuta 1990, kun Saksan demokraattisen tasavallan (Itä-Saksa, DDR) osavaltiot liittyivät Saksan liittotasavaltaan (Länsi-Saksa).

Kylmän sodan aikana urheilulla oli suuri propagandamerkitys. DDR:n urheilijat nousivat useassa lajissa maailman huipulle. Saksan yhdistymisen jälkeen monia  entisiä itäsaksalaisia urheilijoita arvosteltiin luopioiksi, kommunistisen puolueen
marioneteiksi. Toisaalta, itäsaksalainen, moninkertainen olympia-  ja MM-voittaja  Katarina Witt on ollut erittäin suosittu kaikkialla lännessä, hänet on äänestetty muun muassa vuosisadan suosituimmaksi naistaitoluistelijaksi.


Laulut ovat muuttuneet. Samoin aika.  Viron halukkuus amerikkalaisten kainaloon (NATO)  on ymmärrettävä.  Suomi ei sitä tarvitse. Suomen tulevaisuus Venäjän naapurina perustuu hyviin naapurisuhteisiin.  Tänäkin päivänä.

Kylmän sodan asemalinjat ovat muuttuneet. Silti, tämän päivän  maailmassa on ongelmia, ehkä suurempia kuin koskaan ennen.

"Onko niin: on paras eessä päin
 Toivon näin mä mielessäin 
Vai onko niin: tie ei vie huomiseen
 Kaikki jää vain ennalleen..." 

Mika Waltarin Sinuhe egyptiläisen  ajatus:  Saarnaajan kirjan lause ”niin on aina ollut, niin on aina oleva"  ei ole vain kirjailijan pessimismiä. Ihminen ei tunnu koskaan oppivan mitään.