Ei me, mutta ne muut.

Kun olin  lapsi, luin joitakin Enid Blytonin lastenkirjoja. Niissä viisikoksi nimetty joukko lapsia ratkaisi rikoksia Englannin maaseudulla, ilmeisesti 40-luvulla (vaikka kirjoja julkaistiin aina 60-luvulle asti, jolloin lapset olisivat olleet jo kolmekymppisiä...).

Tyypillistä oli, että rikolliset puhuivat englantia vieraalla korostuksella ja näyttivät "ulkomaalaisilta". Rosvot (tietysti) saatiin kiinni, oikeus voitti. Kiitos neuvokkaitten lapsien.

Meillä suomalaisilla on se käsitys, että olemme rehellisiä, työteliäitä ihmisiä. Se pitäneekin valtaosin paikkansa. Espanjassakin suomalaista firmaa arvostetaan; parasta on se, että aikataulut yleensä pitävät, eikä työn jäljessä (yleensä) ole moitteen sijaa.

Valitettavasti tämä kaunis kuva ei aina ole totta. Luin Suomalainen Espanjassa (SE) -lehdestä suomalaisesta parista, joka vuokrasi suomalaisten omistamia asuntoja lomalaisille. Omistajat olivat Suomessa kesällä, ja halusivat saada asunnoistaan hyötyä myös silloin, kun eivät itse olleet siellä.  Pari kertoi omistajille, ettei vuokraaminen onnistunut. Tosiasiassa, monet asunnot olivat käytössä. Eli vuokraajat olivat keränneet "liiveihinsä" rahat, jotka kuuluivat omistajille. Suomalainen EI petä, eihän?

Maailma, jossa elämme, on täynnä  "itsestäänselvyyksiä". Isäni, joka taisteli venäläisiä (eli Neuvostoliittoa) vastaan, ei koskaan oppinut "rakastamaan vihollista". Enkä voi häntä syyttää.  Britit lähettävät joka vuosi tv-ohjelmia, missä ihmiset kertovat siitä, kuinka Britannia selvisi saksalaisten pommituksista. Kun Englanti pelaa Saksaa vastaan jalkapallossa (ja yleensä  häviää), iltapäivälehtien mukaan   on  kuin kyse olisi Kolmannesta Maailmansodasta...

Tämän päivän itsestäänselvyys on se, että islam uhkaa länsimaista demokratiaa, minkä vuoksi kaikenlainen ihmisoikeuksien polkeminen on oikeutettua.  Sota terrorismia vastaan!

Useimmat anti-islamistit (ainakin Suomessa) ovat tuskin koskaan todella puhuneet islaminuskoisten ihmisten kanssa.  Vaimoni tulee maasta, joka on islamilainen.  Hän, kuten useimmat lännessä asuvat Lähi-idästä olevat ihmiset, ei ole "ääri-islamilainen".  Useimmat viimemainituista tulevat  muualta; Afganistanista, Pakistanista. Ja ovat vähemmistö kaikkialla.

Espanja oli maurien vallan alla vuosisatoja. Arabivalta opetti monia asioita.  Maanviljelyksestä. Rakentamisesta. Kulttuurista. Kirjallisuus, runous ja arkkitehtuuri kehittyivät. Vaikka olivatkin alistetussa asemassa, espanjalaisia ei pakotettu omaksumaan islamia.

Espanjan kultturi ja rakentaminen  (erityisesti Andalusiassa) perustuu paljolti arabiperinteeseen.  Alhambra on siitä hyvä esimerkki. Jokaisen Andalusiassa lomaansa (tai pitempää aikaa) viettävän kannattaa käydä paikassa (suomalainen linkki).

Juuri nyt elämäämme aikaan tuntuu kuuluvan suvaitsemattomuuden kasvu. Sitä puolustellaan kansallisilla  perinteillä, kulttuurilla, jonka ei pidä antaa saada vieraita vaikutteita. Käytös ja puheet, jotka olisivat olleet mahdottomia vielä vuosikymmen-pari sitten, ovat jokapäisiä. Vihapuheet, rasismi, niistä on tullut jopa ylpeilyn aihe monille.

Joillekin ihmisille "ulkomaalaisen näköinen ja kieltä murtaen puhuva" on automaattisesti uhka tai vihan kohde.
Blyton oli oman aikansa "tuote", samoin kuin selkeästi rasistinen Edgar Rice Burroughs Tarzan-kirjoineen, tai Mustanaamio-sarjakuva. Valitettavasti joidenkin maailmankuva (myös Suomessa)  tuntuu yhä perustuvan em. arvoihin.

Elämme jatkuvasti muuttuvassa maailmassa.  Joittenkin ihmisten vain täytyy tunnustaa se, ettei paluuta vanhaan ole.