Tänä päivänä hevosia on vain harvoilla, ja nekin urheilu- tai huvikäytössä. Omat tyttärenikin aikoinaan olivat "heppahöperöitä" - omat kypärät ja muut vermeet piti omistaa. Tokikaan hevoseen meillä ei varaa ollut.
Huoletontahan tuo tuollainen hevosharrastus oli, enimmäkseen. Paitsi sen yhden kerran, kun jollakin ruotsalaisella ratsutallilla hevonen "pukitti" (näin se termi muistaakseni kuuluu), ja tytär putosi selästä. Hevonen oli käyttäytynyt koko ajan hermostuneesti, mutta sen käyttöömme antanut tyttö vakuutti sen olevan ihan helppo ratsu. No, mitään vahinkoa ei onneksi sattunut, eikä tapauksesta jäänyt traumoja kenellekään. Jos kyseessä olisi ollut suomalainen tapaus, olisimme varmasti valittaneet asiasta.
Tänä päivänä ihmisiä liikuttavat hieman erilaiset hevosvoimat.
Nuorna miesnä en omistanut autoa (vaikka tyttöjen "jahtaaminen" olisikin ollut paljon helpompaa ratin takaa), mutta perheen mukana autosta tuli lähes välttämättömyys. Kauppareisut, lasten koulumatkat (suurimman osan kyllä tekivät polkupyörillä itse), harrastuksiin kuljetus. Ja vielä lomamatkat. Autosta tuli jokapäiväinen kulkuväline.
Nyt kun asun Espanjassa, olisi mahdollista käyttää ns. julkisia kulkuneuvoja, jotka ovat huomattavasti halvempia kuin Suomessa. Bussit kulkevat, samoin junat, ja taksikin on paljon halvempi käyttää kuin Suomessa.
Kun kävimme kirpputorilla myymässä, auto oli luonnollisesti välttämättömyys. Kaupassakäynnit, pankkiasiat, terveyskeskuskäynnit, kaikki sujuvat myös toki sutjakammin omalla autolla. Polkupyöriä Aurinkorannikolla harrastavat lähinnä lapset ja harvat nuoret. Teini-ikäiset kurvailevat skoottereillaan (mopoauto on ilmeisesti täysin poissa laskuista). Kilpapyöräily on sitten asia erikseen. Minulla oli skootteri jonkina aikaa, mutta koska vakuutus oli korkea (nuoret ovat suht. usein osallisina liikennevahingoissa) ja käyttö vähäistä, myin sen pois.
Auton käyttö Espanjassa on (yllätys?) melko paljon halvempaa kuin Suomessa. Polttoaine, huollot, katsastus.
Huoleton siis voi olla auton omistajakin? No, voi ja voi olla olematta.
Jokin aika sitten kävin hoitamassa "viikon arvopaperit" eri loton ja muut veikkaukset. Jätin auton kadun reunaan, pienen matkan päähän liikenneympyrästä. Kuten ehkä kymmeniä kertoja ennenkin. Samassa paikassa olen nähnyt autoja 3 - 4 peräkkäin, erityisesti kesäaikaan eli turistikaudella.
Samalla kertaa kävin myös pankkiautomaatilla, ja koska siellä oli pientä jonoa, viivyin poissa kaikenkaikkiaan ehkä 15 minuuttia.
Kun tulin takaisin, auto oli poissa.
Paikalla oli oranssi tarra, joka kertoi, että poliisin toimesta auton oli siirtänyt grúa, ja antoi puhelinnumeron, mistä saisi tiedot mistä ja miten auton saa takaisin.
 |
| Grúa |
No, paikka löytyi, ja eikun taksiin ja ajelemaan parikymmentä kilometriä. Taksikuskin kanssa juttelin asiasta, ja hän totesi kanssani, että poliisi on tullut paljon tarkemmaksi rikkeistä (tosin en nähnyt keltaista viivaa tai liikennemerkkiä paikassa!) ja että varsinkin kesäisin turistit ovat vakiomatkalaisia hakemaan autojaan. Velkainen Espanjan valtio ottaa talteen euron sieltä mistä saa.
Olin nähnyt poliisiauton ja hinausauton lähtevän kierrokselle kun ihmettelin oman autoni katoamista. Samassa paikassa, mistä autoni oli viety, näkyi seuraavana päivänä oranssi kolmio. Jälleen pikavoitto jollekin...
Koska olen ns. residentti, ei minun tarvinnut maksaa sakkoa (miksi ulkomaalaiset ovat eri asemassa, en tiedä), vaan "vain" siirtokulut.
Hyvä niin. Tuntui vain, että lotto (en voittanut mitään) tuli turhan kalliiksi.
No, auton "harmit" eivät loppuneet tähän. Katsastuksessa auton jarrupala oli kulunut ja takavalo (vaikka polttimo oli vaihdettu huollossa) temppuili. Huolto ei sanonut mitään jarrupaloista. Taidanpa antaa nootin pojille.
Huoleton on autoton ihminen (sukupuolineutraali ilmaisu)? No, ehkä välistä huolettomampi kuin autollinen. Silti en taida vaihtaa jalkamieheksi. Sen varastossa ikävissään viruneen fillarin voisin kyllä laittaa kuntoon...
 |
| Peugeot Partner. Laillisesti parkissa. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti