Lomakkeet laaditaan erikseen nuorille, työikäisille ja ikääntyneille. Alaikäisten vanhemmilta pyydetään suostumus kyselyyn/haastatteluun. Tutkija kertoo haluavansa tehdä haastattelut "ilman nauhuria ja mahdollisimmnan rennossa ympäristössä".
Könnilä toteaa ettei eri ihmisiltä kannata kysyä samoja kysymyksiä. Nuorilta hän haluaa kysyä esim. suhteista muihin rannikon nuoriin ja sosiaalisesta mediasta. Yrittäjiltä taas mm. erikoisosaamisesta ja mahdollisista kontakteista Suomeen,. Ikäihmisten kohdalla taas kiinnostavat mm. mahdolliset kielivaikeudet ja terveys- ym. palvelut.
Tutkimuksen valmistumisen odotetaan kestävän parisen vuotta.
Ennen kyselyiden aloittamista Könnilä aikoo "testauttaa" lomakkeet muutaman paikallisen asukkaan avulla.
Lopulliset lomakkeet toimitetaan vastaanottajille ensi syksyn aikana. Tutkijan käytössä on lisäksi aikaisemmin koottua aineistoa.
Erikoistutkija Eila Könnilä on asunut itse ajoittain Aurinkorannikolla ja toiminut sosiaali- ja terveysalan harjoittelijoiden ohjaajana.
Suomessa esitettiin TV:ssä jokin aika sitten dokumenttia Aurinkorannikolta. Koska taustalla oli paikallinen ilmaisjakelulehti, se tuntui keskittyvän paljolti yritystoiminnan esittelyyn ja toisaalta haastatteli ihmisiä usein ravintoloissa.
Tämän tutkimuksen uskon tuovan paljon monipuolisemman kuvan meistä ulkosuomalaista aurigossa. Olemme sitten niitä "muuttolintuja", yrittäjiä, tai täällä pysyvästi asuvia.
Jokin vuosi sitten luin kirjan Muuttolinnut, jonka kirjoittaja on Erkki J. Vepsäläinen. Kirja on uusi (2007) painos teoksesta joka on julkaistu joskus vuosia sitten eri nimellä.
Kirja on fiktiivinen teos Aurinkorannikon suomalaisyhteisön alkuajoista. Kirjailija sanoo että jokaisella henkilöllä on vastineensa todellisuudessa. Muuttolinnut-kirja kertoo siitä, mistä kaikki alkoi: näin syntyi uusi siirtokunta . Aluksi oli Malagan lähellä sijaitsevan Fuengirolan kalastajakylässä iso tyhjä maapläntti, jonne suomalaiset alkoivat rakentaa lomakylää maanmiehilleen: Los Burros oli syntynyt. Kirja todistaa että usko siihen että maanmies ei petä, ei pidä paikkaansa. Suomalainen huijasi usein suomalaista. Osansa vaikeuksiin toi myös valuuttapolitiikka; tuohon aikaan suurien rahasummien vienti ulkomaille ei ollut laillista.
Los Burros on todellisuudessa Los Pacos. Tuo kaupunginosa on nykyisinkin miltei kokonaan "suomalainen.
Kirjan kiinnostavin osa ( ainakin minulle) on kuitenkin Fuengirolan ja lähiympäristön suuri tulva 1989, jolloin vuorilta rankkasateiden tuomavesimassa tuhosi kaupunkia ja vaikutti myös asumani pueblon rakenustöita.
Historiikki kirja ei ole, eikä sen kirjallisista arvoista juurikaan voi puhua. Toki sen jaksaa lukea läpi, mitä monesta omakustanteenta ei voi sanoa.
Odotan kyllä tuloksia. Ihan kiva tietää millä tavalla ihmiset kokevat elämänsä täällä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti