Vaimoni on vegaani

Vaimoni on ollut vegaani jo jonkin aikaa. Lähinnä siitä syystä, että hänelle tehtiin  leikkaus (sleeve gastrectom englanniksi, suomenkielistä nimeä en löytänyt) jonka tuloksena hän pystyi syömään vain pienen osan siitä, mitä aikaisemmin. Tarkoitus oli pudottaa runsaasti painoa, ja se onnistui. Hän ei katso olevansa vegaani ns. eettisistä syistä, vaikka kammoksuukin mm. nykyistä teollista ruuan tuotantoa. 

Koska nautitun ruuan määrä väheni radikaalisti, sen laadun piti olla hyvä. Tarvittavat proteiinit, vitamiinit jne. piti löytää.

Se johti vegaaniruokaan. 

Vaimo on terveempi kuin koskaan. Samalla olen itsekin tottunut syömään samaa ilmeisesti todella terveellistä ruokaa kuin hän. Painokin on pudonnut ihan huomaamatta.

No, joskus haluan (ja syönkin) makkaraa, pitsaa, enkä ole koskaan lopettanut myöskään kananmunien syöntiä.  Kananpoikaa tekee mieli, ja kalkkunaa. Vaikka tiedän, miten ne "kasvatetaan". Kala kuuluu ravintooni. Maitotuotteet, kuten juustot (pitsaa lukunottamatta) ja jugurtin olen myös hyljännyt. Maitoa en ole juonut vuosikymmeniin, en edes sitä rasvatonta eli "kurria" kuten maalla kasvanut äiti sitä kutsui.

Maailma muuttuu hitaasti. Minulla ei ole kovinkaan monta vuotta aikaa sitä muuttaa.  Vegaaniksi tuskin alan, ja kasvissyöjänäkään en varmasti tule olemaan tiukkapipoinen. 

Olen kuitenkin  ottanut pienen askeleen eteenpäin.  Enkä tunne paljonkaan menettäneeni.
Vaikka kyllä joskus muistelen miten hyvältä maistuivat mm. cheddar ja sinihomejuusto...