Rasvatonta, sokeritonta, suolatonta : mautonta?

On suht. myöhäinen ilta, ja olen juuri nauttinut iltapalan.

Leipä oli (tietenkin!) täysviljaa. Juusto sen päällä havarti light. Paté sen sijaan oli "normaalia" eli siinä oli 19 prosenttia rasvaa.  Löytyy myös 0-rasvaista.

Kun olin sairaalassa, toipumassa sydänleikkauksesta, minulle tarjottiin ruokaa, jossa ei ollut rasvaa eikä suolaa. Ruoka sisälsi paljon vihanneksia. Kahvi oli kofeiinitonta. Paino putosi kymmenkunta kiloa.

Pääsin pois sairaalasta. Parin kuukauden sisällä olin, vaikkakin toipunut leikkauksesta, aina väsynyt.  Minulla todettiin anemia. 

Anemia hoidettiin, mutta aloin kuumeilla. Minulla todettiin jonkinlainen infektio.  Jouduin uuteen leikkaukseen. Kävin läpi  ohitusleikkauksen. Jo toisen kerran vaimolle kerrottiin, että voisin kuolla.  
Selvisin siitäkin.  

Nyt noista leikkauksista on vuosia.

En tunne itseäni todella terveeksi.  Pystyn kuitenkin elämään jokseenkin  normaalia elämää: voin  kävellä koiran kanssa, tehdä normaaliin elämään kuuluvat rutiinit. 

Aikoinaan juoksin lenkkejä kaksi-kolme kertaa viikossa, talvella hiihdin pari-kolmekymmentä kilometriä joka viikko. Punttisali oli vuorossa ainakin kaksi kertaa viikossa. 

Kaikki tuo on jäänyt.

Kun luen ihmisten päivityksiä sosiaalisessa mediassa kun he pohtivat kaikkea mahdollista ruuasta ja kuntoilusta ja painon pudottamisesta, en voi olla ajattelematta, että he murehtivat turhaan. Täytyy vain valita oikeat vanhemmat, jotta saa ne parhaat geenit.  Terveellinen elämä on tietysti arvo sinänsä, mutta se ei takaa pitkää elämää ja hyvää, koko elämän jatkuvaa terveyttä.  

Vanha kulunut fraasi sanoo, että ehkä ei ole syytä toivoa lisää päiviä elämäänsä, vaan lisää elämää päiviinsä. 
Myöskin on sanottu, ettei kuntoilu ehkä auta elämään pitempään, mutta kuolee terveempänä.

Allekirjoitan molemmat. 

Never say never

Never say never - koskaan ei pidä sanoa "ei koskaan". 
Näinhän sitä sanotaan.   

Hieman pidempi versio kuuluu: Always and never are words you should always to remember never to use.  Eli pitäisi aina muistaa, ettei koskaan käytä  sanontoja aina ja ei koskaan. 

Ei ole pitkäkään aika, kun olin  melkein varma, ettei minusta tulisi (koskaan?) ns. e-book- eli sähköisten kirjojen lukijaa. 
Minä kun tykkään tuntea, jopa  haistaa kirjan. (Tupakan tai ruuan käry ei tosin ole aina kiva juttu.) Kääntää sivua. Laittaa jotakin kirjanmerkiksi (vihaan kulman taittamista merkiksi!). 

 Joskus, kun olen lukenut mielenkiintoisen kirjan, olen tilannut jatkoa Suomesta. Postimaksu on ollut korkeampi kuin (divari)kirjan hinta!

Sitten oli amazon.co.uk:ssa tosi hyvä tarjous e-lukijasta.  Alle 50 punnalla. Tilasin. 
Vaan sitten ilmeni, etta lukija on  yhtä kuin Kindle Fire, mikä tarkoittaa sitä, että sillä pystyy lukemaan vain amazonin jakamia e-kirjoja. 
Amazon taas ei tarjoa juurikaan suomenkielisiä kirjoja. Luen kyllä joskus englanninkielisiä kirjoja myös, mutta suurin syy hankkia e-lukija oli mahdollisuus hankkia suomenkielisiä kirjoja.  Annoin lukijan lahjaksi vaimon siskolle. Hänen toinen kielensä on englanti.

No. amazon.es eli Espanjan Amazon taas myi lukijaa, kobo,  jolla pystyy lukemaan useammankin formaatin kirjoja. Niitä taas löytyy mm. suomalaiselta Elisa-kirjalta. Ja tietenkin suomeksi, jos kohta myös muillakin kielillä.

Tähän asti olen hankkinut kirjani mm. divareista, kirpputoreilta ym. Pehmeäkantiset kirjat ovat halpoja, ja divari, josta olen ostanut, antaa puolet kirjan hinnasta takaisin, kun sen vaihtaa "uuteen". Rahaa ei makseta, mutta jos ei osta, palautettujen kirjojen arvo (50 % myyntihinnasta) kirjataan ylös  eli seuraavalla ostokerralla saa sen suuruisen hyvityksen.

E-kirjan etuna on se, että tilaamansa teoksen  saa välittömästi tilaamaansa laitteeseen, eli minun kohdallani kotitietokoneelle. Sieltä sen voin ladata ilmaisella, internetistä ladattavalla ohjelmalla (Adobe Digital Editions) varsinaiselle lukijalle. Elisa-kirjan ohjeet ovat selkeät. 
 Toki kirjaa voi lukea myös tietokoneella, mutta se ei ole kovinkaan mukavaa, ja sitoo paikalleen.

E-lukijan voi ottaa mukaansa kaikkialle. "Kirjasto" on pieni, eli hieman kännykkää suurempi, mutta silti mukana voi seurata useita teoksia. 

Sähköisen kirjan lukeminen on tottakai toisenlaista kuin paperisen kirjan, se on selvää.  Onneksi useita kirjoja on jatkuvasti tarjouksissa, ja nopea eli välitön toimitus on etu. Monet klassikot ovat lisäksi kokonaan ilmaisia.  Kirjallisuuden harrastaja voi siis ilmaiseksi paikata ammottavia aukkoja sivistyksessään.