perjantai 27. maaliskuuta 2015

Kun tuuli käy hänen ylitseen....



Germanwings-lentoyhtiön lennon 4U 9525

päättyminen katastrofiin, missä 150 ihmistä menetti henkensä, sai minut ajattelemaan kuolemaa. Kuinka se usein tuntuu epäoikeudenmukaiselta.

 Uhreja on tiettäväsi 16 maasta. Enemmistö saksalaisia ja espanjalaisia.
Menehtyneiden joukossa oli myös nuoria ihmisiä, koululaisia.

Jokainen elämä on tärkeä.  Ja kuolema, joka tulee ennen aikojaan, on  jälkeenjääville aina shokki.

Kun olin vielä nuori, tuntemani nuori mies (veljeni kavereita ja luokkatoveri) kuoli auto-onnettomuudessa, johon hän oli syytön.
 Kaksi tuntemaani nuorta miestä (miltei poikaa) tekivät eri aikoina  itsemurhan.

Samoihin aikoihin, kun isäni kuoli, nuori (noin kolmikymppinen) mies teki itsemurhan  hukuttautumalla. Vanhempi siskoni oli todella järkyttynyt: hän ei voinut käsittää, miten nuori mies, jolla olisi pitänyt olla koko elämä edessään, voi lopettaa oman elämänsä, kun hänen (ja minun) isä, joka on kokenut sodan ja monet muut vastoinkäymiset, taistelee viimeiseen asti elämästä.

Toki ymmärsin ajattelutavan. Mutta: yritin ymmärtää (mikä ei ole sama kuin hyväksyä), että joskus elämä, jatkaa elämää, voi tulla niin raskaaksi, että ainoana vaihtoehtona on luopua siitä.  Onko meillä oikeus arvostella sitä?

Vuosien aikana melko monta ikäluokkaani kuulunutta on kuollut.  Joku kuoli, koska hänellä oli diabetes, jota hän ei hoitanut. Pari kuoli viinaan. Jo ennen keski-ikää.

Kaksi lapsuuden toveriani on kuollut muutaman vuoden sisällä. Toinen (jälleen) viinaan. Toinen syöpään. Kumpikaan ei ehtinyt eläkkeelle.

Olen itse ollut kahdessa suuressa leikkauksessa. Molemmissa olen ollut (lääkärien mukaan)  hyvin lähellä kuolemaa.  Sen pitäisi saada minut arvostamaan elämää, ajattelemaan, että jokainen uusi päivä on siunaus. 

Osaanko ajatella niin? En tiedä, ehkä ajoittain.

Kun aamulla herään, vaimoni on vieressäni. Ja meidän molempien vieressä (omassa petissään)  on koiramme Billy. Billy on jo 16 vuotta vanha.  Hänelle jokainen päivä voi olla viimeinen.  Niinkuin meille kaikille.

Tätä kirjoittaessani lentotragedian tutkimukset ovat kesken. Saksalainen media on kertonut, että lentäjälle oli myönnetty sairaslomaa, mitä hän ei kuitenkaan pitänyt. Kotoa on löytynyt todisteita "jatkuvasta lääkityksestä". Oliko kyseessä siis itsemurha? Itsemurhaviestiä ei ainakaan ole vielä löytynyt.
Naapurit ovat kertoneet mitä tietävät miehestä. Tuntuu luonnollisesti uskomattomalta, että joku voisi riistää hengen itseltään ja viedä kymmeniä muita mukanaan.

Jos tapauksessa on mitään positiivista, se lienee se, ettei mikään ainakaan toistaiseksi osoita, että motiivina olisi mikään poliittinen tai uskonnollinen syy.

                                                      ******

Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. Psalmit 103:16

Bates Motel