Niinpä puolesta tusinasta viimeksi lukemastani kirjasta useimmat kuuluvat tähän kategoriaan.
Yksi syy valintaani on raha ja mahdollisuudet. Raha sikäli, että varsin harvoin ostan uutta kirjaa. Useimmiten saan niitä lahjaksi. Mahdollisuus lainata kirjoja on toki Espanjassakin olemassa, mutta en ole saanut aikaiseksi kirjastokortin hankkimista mistään paikallisista kirjastoista. Espanjan kirjastolaitos on Suomeen verrattuna vaatimatonta tasoa, ja joka tapauksessa mahdollisuus lainata muita kuin espanjankielisiä kirjoja (englanti poikkeuksena) on lähinnä vain suomalaisten (tai pohjoismaisten) ylläpitämissä kirjastoissa.
Näinpä viimeisin loppuun saamani kirja on jälleen muutaman vuoden takainen.
Kuoleman kanssa ei kujeilla on Peter Jamesin vuonna v. 2005 julkaistu ja Suomessa v. 2010 ilmestynyt kirja.
Alku vaikuttaa lupaavalta. Polttareita viettävä nuorehko miesporukka poikkeaa automatkallaan useisiin pubeihin ja baareihin. Humala nousee tasaisesti, suunnitelma on (brittiperinteen mukaisesti) saada sulhasmies johonkin todella nöyryyttävään tilanteeseen. Varsinkin kun nimenomainen herrasmies on ollut nimenomaan seremoniamestarina kavereidensa polttareissa. Kyseessä on siis tilanne, missä halutaan maksaa potut pottuina...
En juuri koskaan lue takakannen tekstejä. Niissä kun joskus kerrotaan niin paljon, että jos kohta juonta ei paljastetakaan, saa lukija tietää niin paljon, että ns. yllätysmomentti menetetään. Siksipä en halua paljastaa liikaa.
Olen kirjan luettuani tutustunut pariinkin kirjallisuusblogiin, missä tämä teos on arvioitu. Arviot ovat olleet varsin positiivisia vaikkakin on todettu, ettei kirjailija ole aivan kaikkein parhaimpien rikoskirjallisuuden tekijöiden joukossa (?).
Kirjan alku veti mukaan vauhdikkaasti. Tuli mieleen, että tästä olisi voinut ehkä tehdä elokuvan tai ainakin tv-elokuvan. Juoni tuntui mutkistuvan, yllätys toisensa jälkeen.
Kaikki menee jossakin vaiheessa pieleen. Tapahtuu traaginen liikenneonnettomuus. Myös sulhanen tuntuu kadonneen, kuolleiden joukossa hän ei ole. Ja häät ovat tulossa.
Juttua tutkiva poliisi, rikosylikomisario Roy Grace (jonka oma vaimo on kadonnut mystisesti vuosia sitten) tutkii juttua, ja hänestä alkaa tuntua, että niin morsian kuin sulhasen liikekumppanikin (joka myöhässä olleen lennon takia ei ollut polttareilla mukana) salaavat jotakin. Grace on valmis jopa medion avun pyytämiseen.
Häät ilman sulhasta. Aika vähenee.
Tässä vaiheessa lukija miltei kirjaimellisesti pureskelee kynsiään.
Loppuratkaisuun on vielä matkaa. Monta mutkaa. Kaikki on lopultakin todella ollut muuta kuin miltä näyttää.
Suosittelisinko kirjaa jännäreiden ystäville? Varmasti. Kirja on vetävästi kirjoitettu, lukija on ajoittain kuin tulisilla hiilillä.
Peter James.
