Jo joutui armas aika. Vihreä joulu Portugalissa

Matka Portugaliin alkaa luonnollisesti pakkaamalla. Automatkan etu on, ettei kaikkea tarvi saada mahtumaan esim. pariin suureen matkalaukkuun, tavaroita voi laittaa auton takaosaan kasseissa, laatikoissa...ja irrallaan.

Matka on pitkä, ja vaikka huoltamoita on tasaisin välein erityisesti Espanjan puolella, mukaan otetaan myös "evästä". Lahjat, henkilökohtaiset tavarat, vaatetta (keskimmäinen osa Portugalia on talvella kylmä). Ja tietysti lemmikkikoira ja sen peti.

Billy boy

Matkalla ohitettiin tunnettu turistipaikkakunta

Nykyajan tuulimyllyt

Matka sujuu kommelluksitta. Tunti ajoa, sitten pieni paussi. Ja taas jatketaan. Portugalin puolella ohitamme Algarven, rannikolla on valtava määrä tuulivoimaa tuottavia "propelleja". Ohitimme myös Setúbalin kaupungin, jossa 50-luvun iskelmän mukaan asui seksikäs pesijätär.

 Perillä ollaan, kun ilta jo pimenee.
Ensimmäinen päivä menee taloon asettumassa  ja "toipumisessa".

Seuraava päivä on jouluaatto. Vaimoni, hänen siskonsa ja minut on kutsuttu naapuriin joulupäivälliselle. Ruokaa riittää samaan tapaan kuin vaikkapa Suomessa, toki "menu" on paikallinen. Paikalla on isäntäväen lisäksi perheen tytär miehineen  ja lapsineen sekä isännän veli vaimoineen. Kommunikoimme espanjan ja portugalin sekoituksella sekä englannilla.

Seuraavana päivänä on vuorossa joulupäivän lounas, jolla ruoka on hieman muuttunut.

Otilla. Ainoa potilas. Kirja, tottakai, on mukana. 

Olen ilmeisesti kylmittänyt itseni, joten terveyskeskukseen käy tie. Lääkäri näyttää enemmän  tavalliselta "naapurin mieheltä". Valkoista takkia ei ole, vaan mokkatakki, koska huone on viileä. Nimeni (tietenkin) on kirjoitettu väärin.
Espanjassa toinen etunimeni ymmärretään usein ensimmäiseksi sukunimeksi. Espanjassahan käytetään  "kaksois-sukunimiä" molempien vanhempien mukaan.

Rauno Armas Hakanem...no, melkein oikein

 Saan reseptin, mutta koska  minulla ei ole Espanjasta mitään EU-dokumenttia mukana (sairausvakuutuskorttia ja passia lukuunottamatta), joudun maksamaan korvauksen. Samoin lääke on täysihintainen.

Sitten tulee arki.

Kävelen Billy-koiran kanssa päivittäin Penela-nimisen pikkukaupungin kaduilla. Lähellä on kirjasto, uimahalli, valaistu jalkapallokenttä, useita kouluja.
Paikkakunta on muuttotappiokunta, ja väkiluku on pudonnut yli kymmenestätuhannesta nykyiseen kuuteen tuhanteen. Kaikki em. palvelut lienevät perua "hyviltä ajoilta". Hakematta tuli mieleen entinen kotikaupunkini.

Takkatuli lämmittää

Joulupukkia ja ruokaa odotellessa. Ei tullut pukki, oli vain jättänyt lahjat.

"Lomaa" on vielä paljon jäljellä. On siis aikaa tutustua mm.  muihinkin paikkakuntiin keskisessä Portugalissa.  ¡Continuamos!