Burkina Faso on yksi maailman köyhimpiä maita.
Jalkapallo on maassa erittäin suosittua, ja paras saavutus on neljäs sija Afikan-cupissa. Maa ei ole koskaan päässyt World Cupiin. Kuten ei ole muuten Suomikaan...
Sellaisille maille
kuin Burkina Faso menestys jalkapallossa voi avata yksittäisille pelaajille mahdollisuuden todella suuriin rahoihin. Siinä, missä eurooppalaiset futaajat näkyvät juorulehtien sivuilla omien räikeästi meikattujen "kaunottariensa" kanssa, afrikkalaiset voivat taloudellisesti auttaa omaisiaan. Jotka todella tarvitsevat tätä apua.
Seuraan jalkapalloa. Minusta se - parhaimmillaan - on parasta, mitä urheilu voi tarjota.
Monet sanovat, että palkkiot huipputasolla ovat nousseet pilviin. Olen samaa mieltä.
Ronaldo ei ehkä ole maailman sympaattisin urheilija (tai ihminen), mutta kyyneleet, jotka olivat hänen kasvoillaan, kun mies sai Fifan vuoden jalkapalloilija -palkinnon olivat aitoja. Sama voimakas tunne on nähty uudelleen ja uudelleen mm. tennispelaajien kasvoilla suurien voittojen jälkeen. Raha ei ole kaikki.
Tämän päivän maailma on jakautunut - enemmän kuin koskaan - köyhiin ja rikkaisiin. Joissakin maissa köyhyys toki voi olla suhteellista; "köyhällä" voi olla auto, tietokone, kaikki mukavuudet. Todellinen köyhyys on puutetta perusasioista.
Siksi toivon aina, että köyhät maat menestyvät urheilussa. Menestys ei auta koko maata tai kansaa. Mutta se voi olla pieni askel eteenpäin. Ja nostaa esille maita, jotka tarvitsevat huomiota.
Me emme todellakaan elä Maailmankylässä. Kaukana siitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti