Kuva yksi: Jalkapallopaitoihin pukeutunut kansa laulaa kadulla: "Campeones, campeones, olé olé olé!
Kuva kaksi: Samaan tapaan pukeutuneet ihmiset hoilaavat: "Yo soy español,español, español!"
Kuva kolme: Keltapunaraitaisia lippuja kadulla. Kylttejä joissa sanotaan: "No somos españoles, somos catalán"
- emme ole espanjalaisia vaan katalonialaisia.
Kun Espanjan maajoukkue voitti toisen kerran peräkkäin Euroopan mestaruuden jalkapallossa, oli tottakai hienoa olla espanjalainen. Oli oikein olla ylpeä maastaan.
On hyvä muistaa, että maajoukkueen pelaajista suuri osa tulee (FC) Barcelonasta. Varmasti jokainen näistä pelaajista nautti täysin siemauksin menestyksestä joukkueen mukana.
Kun Espanja oli diktaattori Francon vallan alla, erityisesti Katalonia ja Baskimaa kärsivät fasistihallituksen hallinnosta. Omaa kieltä ei saanut käyttää, muista yksilönvapauden rajoituksista puhumattakaan.
Baskimaassa syntyi väkivaltaista vastarintaa, ETA perustettiin vuonna 1959.
Järjestö on monta kertaa solminut "rauhan", aloittaakseen yhä uudelleen esim. pommi-iskut, jotka osoitetaan vallan symboleita eli sotilaita ja poliisia vastaan. Järjestön jäsenet kokevat olevansa vapaustaistelijoita.
Baskimaassa on myös demokraattista pyrkimystä eroon Espanjasta, vaikka esim. ETA:n poliittiseksi siiveksi leimattu Batasuna on ollut kielletty maassa vuodesta 2003.
Baskin kieli (euskadi) on täysin erilaista kuin espanja. Se on kuitenkin tätä nykyä vähemmistökieli.
Myös Kataloniassa on ollut aina halua erota Espanjasta. Aseellista toimintaa (terrorismia) ei ole kuitenkaan esiintynyt. Vaikka katalonialaispuolueet ovat kaikki kansallismielisiä, kaikki eivät kuitenkaan kannata eroa Espanjasta.
Viime kuukausina puheet erosta ovat lisääntyneet. Miksi siis juuri nyt? Joidenkin katalonialaisten poliitikkojen mielestä vauras Katalonia maksaa liikaa koko Espanjan hyvinvoinnista. Yhdessä Baskimaan kanssa se onkin maan teollistuneinta aluetta. Toisaalta, Katalonian kieli on hyväksytty maan toiseksi viralliseksi kieleksi yhdessä kastilian (mitä yleensä käytetään puhuttaessa espanjasta) kanssa.
Onko Baskimaalla ja/tai Katalonialla oikeutta tai mahdollisuutta itsenäisyyteen? Molemmilla mailla on jo autonomia, mikä antaa niille suuren liikkumavapauden politiikan ja talouden suhteen.
Itsenäisyyden toteuttaminen mitä luultavimmin olisi taloudellisesti raskasta. Monet byrokratian osaset joutuisivat uusiutumaan.
Itsenäisyyttä ei voi syödä, ei juoda, ei pukea ylleen.
Toisaalta, kansallistunne on jotakin mikä on ihmisen sisällä - tai sitten ei.
Eurooppa ja koko maailma on kokenut valtavia muutoksia muutaman viime vuosikymmenen aikana. Neuvostoliitto on hajonnut, Tsekkoslovakia jakautunut. Jugoslavia jakautunut useisiin itsenäisiin valtioihin.
Samanaikaisesti Euroopan Unioni (ehkä toisinaan melko huonoin tuloksin) yhdistää Eurooppaa.
Espanja on kokemassa kovia aikoja. Valtaapitävän Partido Popularin eli oikeistopuolueen johtaja vaatii kansalta yhtenäisyyttä, jotta lama voidaan voittaa. Myöskään sosialistit eivät halua Espanjan hajoavan.
Aika näyttää. Riittävätkö separatistien voimat? Mitä kansa, tavalliset ihmiset, haluavat?
Toivottavasti keskusteluja voidaan käydä rakentavassa hengessä. Väkivallasta kärsivät viime kädessä kaikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti