"Missä olit silloin?" on Irina Milanin esittämä kappale. Alkuperäiseltä nimeltään Dawn in Ankara.
Kauniin kappaleen (jonka Milan esittää todella upeasti) säveltäjä on yllättäen Ahmet Ertegun, jonka musiikin ystävät tuntevat paremmin Atlantic-levy-yhtiön toisena perustajajäsenenä. Yhtiö on yksi ns. mustan musiikin tärkeimmistä julkaisijoista, jonka artistilista on pitkä ja kunniakas.
Missä olit silloin, kun... on myös tuttu fraasi. Missä olit? Mitä teit? Kun Elvis Presley kuoli? Kun John Lennon ammuttiin? Kun kuulit Estonia-laivan uponneen? Kun isku World Trade Centeriin tapahtui? Kun liittoutuneet iskivät Irakiin?
Muistan nämä kaikki.
Kun kuulin presidentti John F. Kennedyn ampumisesta, olin muiden sisarusteni kanssa kuuntelemassa radiosta Kaleidoskooppi-nimistä musiikin ajankohtaisohjelmaa. Suomen yleisradion ohjelmaa.
Ampuminen tapahtui Dallasissa, Teksasissa, marraskuun 22. päivänä 1963 klo 12.30 paikallista aikaa.
Suomessa kello oli tuolloin 20.30.
Ohjelma keskeytettiin hieman klo 21:n jälkeen (tarkkaa aikaa en muista). Tuolloin internetiä ei vielä ollut, eivätkä uutiset levinneet satelliittien avulla tv-kanavillakaan tosiaikaisina.
Kaleidoskooppi-ohjelma oli yksi harvoja pop- ja iskelmämusiikin ohjelmia 60-luvun radiossa. Suomessa oli vain yksi radioyhtiö (Yleisradio) joka lähetti ohjelmaa kahdella kanavalla.
Ohjelman toimittajia olivat musiikin monitoimimiehet Paavo Einiö ja Johan Vikstedt. Molemmat toimivat myös levy-yhtiöissä, mikä ei ollut este toimia myös radiossa.
Ohjelma sisälsi kevyesti toimitettuja show- ja musiikkialan uutisia ja luonnollisesti paljon uutta musiikkia. Suomesta ja muualta.
Entäpä sitten Elvis, Lennon, Estonia, World Trade Center? Irak?
Elviksen kuolemasta kuulin päivällä töissä, radiouutisissa. Tieto oli shokki. Vaikka The King olikin ollut jo miltei passé, tuntui, että eräs aikakausi päättyi.
Samoin Lennonin ampumisesta kuulin radiouutisista. Tieto tuntui uskomattomalta. Lennon oli tekemässä (jälleen) uutta tulemista. Uutta musiikkia syntyi. Elämä tuntui olevan raiteillaan.
Estonian uppoamisesta kuulin aamulla kelloradiosta. Eihän tuollaista VOI tapahtua!
World Trade Centeriin syöksyvät lentokoneet näin uutislähetyksessä miltei livenä.
Irakiin hyökättiin vuonna 2003. Pommitukset alkoivat maaliskuun 19. päivänä. Katselin tyttöystäväni (pari vuotta myöhemmin vaimoni, hän on syntynyt Irakissa) kanssa televisiosta suorana lähetyksenä miten maata pommitettiin koska "uskottiin maan diktaattorilla olevan massatuhoaseita" joita koskaan ei löytynyt, ei myöskään yhteyksiä terrorismiin.
Meistä jokaisen elämä kietoutuu jollakin tapaa tapahtumiin maailmassa. Useimmat meistä eivät suorastaan vaikuta suuriin tapahtumiin. Toisaalta, sanotaan, että perhosen siiven liike jossakin päin maailmaa voi saada aikaan muutoksen, tuulen kääntymisen, joka aiheuttaa myrskyn toisella puolella maailmaa...
Joidenkin ihmisten mahdollisuus vaikuttaa maailman ja kansojen tulevaisuuteen ja historiaan on hieman keskimääräistä suurempi...ja syyt ehkä hieman raadollisemmat?
Kauniin kappaleen (jonka Milan esittää todella upeasti) säveltäjä on yllättäen Ahmet Ertegun, jonka musiikin ystävät tuntevat paremmin Atlantic-levy-yhtiön toisena perustajajäsenenä. Yhtiö on yksi ns. mustan musiikin tärkeimmistä julkaisijoista, jonka artistilista on pitkä ja kunniakas.
Missä olit silloin, kun... on myös tuttu fraasi. Missä olit? Mitä teit? Kun Elvis Presley kuoli? Kun John Lennon ammuttiin? Kun kuulit Estonia-laivan uponneen? Kun isku World Trade Centeriin tapahtui? Kun liittoutuneet iskivät Irakiin?
Muistan nämä kaikki.
Kun kuulin presidentti John F. Kennedyn ampumisesta, olin muiden sisarusteni kanssa kuuntelemassa radiosta Kaleidoskooppi-nimistä musiikin ajankohtaisohjelmaa. Suomen yleisradion ohjelmaa.
Ampuminen tapahtui Dallasissa, Teksasissa, marraskuun 22. päivänä 1963 klo 12.30 paikallista aikaa.
Suomessa kello oli tuolloin 20.30.
Ohjelma keskeytettiin hieman klo 21:n jälkeen (tarkkaa aikaa en muista). Tuolloin internetiä ei vielä ollut, eivätkä uutiset levinneet satelliittien avulla tv-kanavillakaan tosiaikaisina.
Kaleidoskooppi-ohjelma oli yksi harvoja pop- ja iskelmämusiikin ohjelmia 60-luvun radiossa. Suomessa oli vain yksi radioyhtiö (Yleisradio) joka lähetti ohjelmaa kahdella kanavalla.
Ohjelman toimittajia olivat musiikin monitoimimiehet Paavo Einiö ja Johan Vikstedt. Molemmat toimivat myös levy-yhtiöissä, mikä ei ollut este toimia myös radiossa.
Ohjelma sisälsi kevyesti toimitettuja show- ja musiikkialan uutisia ja luonnollisesti paljon uutta musiikkia. Suomesta ja muualta.
Entäpä sitten Elvis, Lennon, Estonia, World Trade Center? Irak?
Elviksen kuolemasta kuulin päivällä töissä, radiouutisissa. Tieto oli shokki. Vaikka The King olikin ollut jo miltei passé, tuntui, että eräs aikakausi päättyi.
Samoin Lennonin ampumisesta kuulin radiouutisista. Tieto tuntui uskomattomalta. Lennon oli tekemässä (jälleen) uutta tulemista. Uutta musiikkia syntyi. Elämä tuntui olevan raiteillaan.
Estonian uppoamisesta kuulin aamulla kelloradiosta. Eihän tuollaista VOI tapahtua!
World Trade Centeriin syöksyvät lentokoneet näin uutislähetyksessä miltei livenä.
Irakiin hyökättiin vuonna 2003. Pommitukset alkoivat maaliskuun 19. päivänä. Katselin tyttöystäväni (pari vuotta myöhemmin vaimoni, hän on syntynyt Irakissa) kanssa televisiosta suorana lähetyksenä miten maata pommitettiin koska "uskottiin maan diktaattorilla olevan massatuhoaseita" joita koskaan ei löytynyt, ei myöskään yhteyksiä terrorismiin.
Meistä jokaisen elämä kietoutuu jollakin tapaa tapahtumiin maailmassa. Useimmat meistä eivät suorastaan vaikuta suuriin tapahtumiin. Toisaalta, sanotaan, että perhosen siiven liike jossakin päin maailmaa voi saada aikaan muutoksen, tuulen kääntymisen, joka aiheuttaa myrskyn toisella puolella maailmaa...
Joidenkin ihmisten mahdollisuus vaikuttaa maailman ja kansojen tulevaisuuteen ja historiaan on hieman keskimääräistä suurempi...ja syyt ehkä hieman raadollisemmat?
